Isot sote-alueet kivenä kengässä
Viisi isoa järjestämisaluetta ja rahoitus ovat sote-uudistuksen suurimmat ongelmat. Etenkin viisi isoa järjestäjäkuntayhtymää saavat kritiikkiä asiantuntijoiden pohdinnoissa. Professori Olli Mäenpää nosti esiin myös rahoitusmallin ongelmallisuuden. Kuntalehti tavoitti maanantaina kolme asiantuntijaprofessoria, jotka olivat viime viikolla perustuslakivaliokunnan kuultavana.
– Arvioitavana oleva kysymys tiivistyy pitkälti siihen, kuinka paljon itsehallintoa on mahdollista rajoittaa lakisääteisillä kuntayhtymillä ja sitomalla kuntien verotuloja, sekä kuinka paljon julkisia tehtäviä voidaan siirtää välillisen demokratian piirissä oleville toimielimille, tiivistää valiokunnan kuulema asiantuntija kunnallispolitiikan professori Arto Haveri.
Haveri nostaa arvioissaan esille nimenomaan suuret sote-alueet, jotka ovat kriittisiä perustuslain vinkkelistä katsottuna.
– Kuntien vaikutusmahdollisuudet suurissa kuntayhtymissä olisivat pienet ja taloudellinen itsehallinto rapautuisi, kun kunnat eivät voisi päättää verotulojensa käytöstä, Arto Haveri arvioi.
Haudataanko sote-alueet?
Nähtäväksi jää hoidetaanko sote-lain ongelmista suurin luopumalla isoista sote-alueista ja siirtämällä järjestämisvastuu maakunnalliselle tasolle. Tätä tarjoaa ratkaisuksi professori Arto Haveri. Samaa mallia väläytti myös Kuntaliiton valtuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Mauri Pekkarinen (kesk.) sunnuntaina.
– Ratkaisu esitettyihin ongelmiin olisi viidestä järjestäjäkuntayhtymästä luopuminen sekä järjestämis- ja tuottamisvastuun yhdistäminen 19 tai vähän harvemmalle alueelle/maakunnalle, joille valittaisiin johto suoralla vaalilla. Kansanvaltaisuusvaje- ja byrokratiaongelmien ohella ratkaisulla voitaisiin saavuttaa eri palveluiden parempi integraatio yhtäältä horisontaalisesti kunta- ja maakuntatasoilla että vertikaalisti kuntien ja maakunnan välillä, Haveri viestittää.
Perustuslakivaliokunta jatkaa sote-lain käsittelyä tiistaina, jolloin se päättää jatkotoimista. Valiokunnan sisältä myönnettiin Kuntaliitolle maanantaille, että kyseessä on todella iso ja monitahoinen paketti purtavaksi. Vielä ei kuitenkaan olla hanskoja tiskiin lyömässä.
– Jos perusperiaatteet menevät kokonaan uusiksi, niin silloin pitää miettiä uutta valmistelua. 10–15 pienempää muutosta voi tehdä eduskunnan käsittelyssä, mutta siinä tapauksessa, jos esimerkiksi isot sote-alueet poistettaisiin lakiesityksestä, pitäisi ottaa tuumaustauko, arvioi professori Olli Mäenpää.
Päätösvalta karkaa
Valtiosääntöoikeuden emeritus professori Mikael Hidén ei lähde yksilöimään puheitaan peruslakivaliokunnassa, mutta luettelee tukun ongelmia.
– Kuntien kannalta sote-malli on taloudellisesti erittäin velvoittava, kun noin puolet budjetista menee järjestämisalueille. Samaan aikaan etenkin pienempien kuntien vaikutusmahdollisuudet jäävät hyvin vähäisiksi, arvioi Hidén.
Ongelmalliseksi perustuslain asiantuntija kokee sote-lakiin kaavailtujen toimijoiden mittasuhteet. Maakuntien tasolla yhdessä hoidetuista asioista on kokemuksia Eksoten ja Kainuun kautta, mutta nyt ollaan isompien asioiden äärellä.
– Kuntayhtymä käsitetään malliksi, jossa kunnat hoitavat yhdessä kunnille kuuluvia asioita. Miten tämä istuu sellaisen alueeseen, joka käsittää kolmanneksen Suomen pinta-alasta tai 1,5 miljoonaa asukasta, Hidén kysyy.
Rahoitus mietityttää
Helsingin yliopiston hallintotieteen professori Olli Mäenpää kokee lakiesityksen suurimmaksi ongelmaksi rahoituksen järjestämisen.
– Ensimmäisten laskelmien mukaan kuntien väliset erot tulevat suuriksi ja lakiuudistuksen vaikutus olisi jopa 10 veroäyrin luokkaa. Hallituksen esityksessä ei ole tarkkaan kerrottu, miten näitä eroja voidaan tasoittaa. Jotain tietenkin voidaan saada aikaan lakia täsmentämällä, Olli Mäenpää pohtii.
Sen sijaan viisi suurta sote-lakia voisivat mahtua perustuslaista läpi. Tosin rahoitusmalli teettää töitä.
– Suuret sote-alueet vaikuttavat kunnalliseen itsehallintoon, mutta tässä on kuitenkin kyse ihan muusta, kuin perinteisestä kuntayhtymämallista, jossa kuntayhtymä hoitaa yhteisesti kunnille kuuluvia tehtäviä. Tässä kyse on lailla suoraan kuntayhtymille määrätyistä tehtävistä, muistuttaa Mäenpää.
– En pidä mahdottomana, etteikö lakia voitaisi hyväksyä perustuslain näkökulmasta. Rahoituksen osalta lakiesitys voisi olla väliaikainen ja etsittäisiin sitten uusi rahoitusmalli lisäajalla. Väliaikainen laki on aika harvinainen, mutta nimenomaan rahoituksen osalta sitä voisi käyttää, Olli Mäenpää jatkaa.