Sosiaali- ja terveystoimen kustannukset olivat vuonna 2019 pienoisessa laskussa keskisuurissa kunnissa Kuntaliiton selvityksen mukaan.

Keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kaikki ikävakioimattomat kokonaiskustannukset olivat yhteensä noin 2 078 miljoonaa euroa vuonna 2019.  Suurinta terveydenhuollon kustannusten kasvu keskisuurten kuntien osalta oli Kirkkonummella (+ 4,2 %), Salossa (+ 3,7 %) ja Keravalla (+ 2,5 %).

Vaikka vakioimattomat kokonaiskustannukset nousivat vuodesta 2018, sosiaali- ja terveystoimen ikävakioituja kustannusten muutosprosentteja tarkastellessa kustannukset ovat kääntyneet pienoiseen laskuun. Vuosien 2017-2018 muutos oli 3,4 %, deflatoituna (ko. vuoden rahan arvossa) 2,0 %. Vuosien 2018-2019 muutos oli 2,1 %, deflatoituna 0,2 %.

Keskisuurten kuntien joukossa oli useampi kunta, joissa kustannukset todellisesti myös laskivat tai muutos oli hyvin pientä. Keskisuurten kuntien terveydenhuollon kustannusten yleistä tasaantumista ja laskua selittävät panostukset omaan palvelutuotantoon, avoterveydenhuollon palvelujen priorisointi sekä hoitoketjujen sujuvoittaminen, sanoo erityisasiantuntija Maria Pernu Kuntaliiton tiedotteessa.

– Samalla myös omaishoidon tuen kustannusten kasvu osoittaa painopisteen siirtyneen kalliista ja raskashoitoisemmista palveluista kohti kotona annettavia ja välimuotoisia palveluita.

Kainuussa ikärakenne haastaa

Loviisassa ja Kauniaisissa kustannukset laskivat selvästi – noin 1,5–2 prosenttia. Korkeimmat kustannukset olivat Kainuussa, vaikkakin laskua edellisestä vuodesta oli 0,8 prosenttia. Kainuun osalta kustannuksissa tulee huomioida väestön ikärakenne ja sairastavuus: yleisesti vanhuspalveluiden palveluntarve on lisääntynyt ja asiakasmäärä on kasvanut.

Kainuun sosiaali- ja terveystoimen ikävakioidut kokonaiskustannukset (4 091 euroa/asukas) olivat vertailukuntien suurimmat. Kustannukset olivat 12,8 prosenttia keskimääräistä suuremmat. Terveydenhuollon kustannukset (3 030 euroa/asukas) olivat vertailukaupunkien toiseksi suurimmat. Kustannuk- set olivat 11,6 prosenttia keskimääräistä suuremmat.

– Palvelujen kasvun tarpeeseen on pyritty vastaamaan kehittämällä palvelutarpeen ennakointia, lisäämällä kuntoutusta ja kotiin vietäviä palveluja, Kainuun soten yhtymäjohtaja Maire Ahopelto sanoo Kuntalehdelle.

– Kuntatalouden haasteeseen vastaamme toiminnan tehokkuuden lisäämisellä, digitalisaatiolla, mm. etäpalveluilla, ja hoito- ja palveluketjujen uudistamisella.

Ahopellon mukaan kuluva vuosi  on haasteellinen. Yhtymän talouden tasapainottamisohjelma on tehty ja sitä toteutetaan, mutta koronan hoito ja siihen varautuminen veivät resursseja eri toiminnoissa.

Sote-uudistuksen esitettyjä rahoituslinjauksia hän pitää  pääpiirteissään hyvinä, koska rahoitus siirtyy valtiolle.

– Aikaisempien vuosien kustannusrakenne otetaan huomioon, mutta se  ei poista ikääntymisen ja palvelutarpeen kasvun aiheuttamaa haastetta. Talouden sopeuttamista ja rakennemuutoksia tarvitaan koko Suomessa kustannusten hillitsemiseksi.

– Uudet hoitomuodot ja lääkkeet aiheuttavat selvää kustannuspainetta terveydenhuoltoon sote-kuntayhtymissä tulevinakin vuosina, Maire Ahopelto sanoo.

Kuntaliiton toteuttamat kustannusvertailut koostuvat kahdesta erillisestä aineistosta, joissa on vertailtu suurten kaupunkien terveyden- ja vanhustenhuoltoa sekä keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveydenhuoltoa vuonna 2019.

Keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannusvertailuun osallistuivat Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, Kauniainen, Kerava, Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymä, Kirkkonummi, Lohja, Loviisa, Porvoo, Rovaniemi, Salo ja Sipoo. Mukana olevien 22 kunnan väestömäärä on yhteensä noin 600 000 asukasta, mikä on 10,9 % koko maan väestöstä.

Suurten kaupunkien kustannusvertailuun osallistuivat Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Oulu, Pori, Tampere, Turku ja Vantaa. Kaupunkien vertailuun sisältyy terveydenhuollon lisäksi tietoja sosiaalihuollon sektorilta eli vanhusten kotipalvelusta ja ympärivuorokautisesta hoidosta.

Keskisuurten kuntien ja suurten kaupunkien vertailu edustaa noin 2,9 miljoonaa asukasta, joka edustaa 52 % koko maan väestöstä.

Lisää aiheesta:

Keusote aloittaa mittavan tuottavuusohjelman ja tuunaa palveluverkkonsa – ”Kuntien kantokyky ei kestä nykyistä kustannuskehitystä”

Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset nousussa – Uusi sote voi tarjota ratkaisuja tai lisäpulmia

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*