Pääkaupunkiseudun johto haluaa, että alueelle kohdennetaan koronarokotuksia painotetusti, koska koronatilanne on niin paha. Muun muassa Pohjois- ja Itä-Suomessa kohdentamista pidetään epäreiluna. Kuva: Ville Miettinen

Pohjois- ja Itä-Suomen koronariskitekijöitä ja alueiden erityispiirteitä ei ole huomioitu riittävästi rokotusten kohdentamisesta käytävässä keskustelussa, sanoo Kuhmon kaupunginjohtaja Tytti Määttä.

Hallitus käsittelee tänään koronarokottamisen mahdollista painottamista pahimmille epidemia-alueille, erityisesti pääkaupunkiseudulle ja Varsinais-Suomeen.

– Meillä jokaisella tulee olla asuinpaikasta riippumatta oikeus koronarokotteeseen kohtuullisessa aikataulussa. Paha koronarypäs voi ilmaantua missä vain ja milloin vain.  Lisäksi sotii oikeustajua vastaan, jos hyvästä työstä rankaistaan, Määttä twiittasi tiistai-iltana.

Kuntalehdelle Tytti Määttä muistuttaa, että hän ei twiittaile vain Kuhmon kaupunginjohtajana vaan koko Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan näkökulmasta.

– Käytännössä Pohjois-Suomen ja Itä-Suomen näkökulmasta.

Taustalla on Määtän mukaan laaja keskustelu siitä, että Kainuussa on otettu kantaa rokotteiden jakamisesta väestöpohjaan perustuen.

– Jos alue on pysynyt perustasolla tai palannut perustasolle, tuntuu vaikealta ymmärtää, että kun tehtiin rokotejärjestys ja tiedossa oli hybridistrategia, jonka mukaan on perustason, kiihtymistason ja leviämistason alueita, niin nyt sitä oltaisiin muuttamassa.

Pohjois-Pohjanmaa jo jäljessä keskimääräisestä kattavuudesta

Määttä muistuttaa, että Pohjois- ja Itä-Suomessa valtakunnanraja on lähellä, ja kunnat vastaavat rajatestaamisen onnistumisesta. Sosiaali- ja terveysministeriö lähetti maanantaina kuntiin ohjeistuksen pakollisista rajatestauksista.

Lisäksi Pohjois- ja Itä-Suomeen kohdistuu suuri kotimainen matkailupaine, Määttä muistuttaa.

-Jatkuvasti huolehdimme terveysturvallisuudesta, esimerkiksi erilaiset urheilukilpailut Sotkamossa tai viime viikon [hiihdon] SM-kisat Ristijärvellä.

– Alueella on isoja teollisia työpaikkoja, joissa käy työntekijöitä eri puolelta Suomea. Lisäksi Pohjois-Suomessa vaikuttaa rajan ylittävä työmatkaliikenne.

– Pohjoisen riskitekijöitä, ei ole huomioitu riittävästi rokotusten kohdentamisesta käytävässä keskustelussa, vaan on lähinnä pohdittu asiaa väestötiheyden ja sen mukanaan tuomien riskitekijöiden kautta.

Lisäksi Pohjois-Pohjanmaa on jäljessä maan keskimääräistä rokotekattavuutta, Määttä muistuttaa.

-Se johtuu mm. nuoresta ikärakenteesta. Mikäli rokotejärjestystä edelleen muutettaisiin aluepainotteisesti, Pohjois-Pohjanmaan rokotekattavuus jäisi merkittävästi muuta maata jälkeen.

THL julkaisi tuloksia, asiantuntijat suosittavat kohdentamista 

Koronavirusrokotteiden tehosta Suomessa julkaistiin tänään ensimmäisiä alustavia tutkimustuloksia. Tulokset perustuvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tekemään rekisteritutkimukseen, jossa on käytetty apuna hoitoilmoitusrekisteriä, tartuntatautirekisteriä ja rokotusrekisteriä.

Alustavien tulosten mukaan rokotus vähensi sairaalahoitoa vaativaa vakavaa koronavirustautia ikääntyneillä keskimäärin 74 prosenttia (95 % luottamusväli 42–88 %) ja riskiryhmiin kuuluvilla keskimäärin 84 prosenttia (95 % luottamusväli 34–96%).

Rokotusten nopea alueellinen kohdentaminen olisi paras keino suojella väestön terveyttä, uutisoi Helsingin Sanomat tiistaina viitaten käsiinsä samaan THL:n asiantuntijoiden muistioon. Muistion mukaan asiantuntijaryhmän 12 jäsenestä 11 esitti rokotusten pikaista painottamista pahimmille tautialueille.

– Itselläni tuli mieleen, jos Kainuu ja Pohjois-Karjala olisivat kiihtymisvaiheessa, esittäisikö THL meille rokotusjärjestyksen muuttamista? Tytti Määttä pohtii.

-Hyväksyisikö muu Suomi sen?

”Väestötiheyteen vetoaminen ei loogista” 

Määtän mielestä vetoaminen esimerkiksi pääkaupunkiseudun suureen väestötiheyteen ei ole aivan looginen. Myös harvaan asutuilla alueilla on monessa kunnassa on korkea taajama-aste ja väestötiheys aivan erilainen kuin haja-asetusalueella, Määttä muistuttaa.

-Ja sairaanhoitopiirien alueilla isompia kaupunkeja, kuten Keski-Suomessa Jyväskylä, Pohjois-Savossa Kuopio, Pohjois-Karjalassa Joensuu, tai Oulu Pohjois-Pohjanmaalla. Kaikki ovat myös opiskelijakaupunkeja, joissa on paljon nuorempia ikäluokkia.

Väestötiheydestä riippumatta ihmisten välisiä kontakteja on runsaasti joka puolella Suomea esimerkiksi päivähoidossa asioitaessa, rajavalvonnassa tai vaikka sairaalan vastaanottokäynnillä.

-Ehkä tässä on sitä, että ei ymmärretä myöskään meidän alueen erityispiirteitä. Koronahan leviää ihmistenvälisissä kontakteissa, ja kontakteja määrittää ihmisten elämä eikä niinkään asuinpaikka: onko hän lähityössä vai etätyössä, onko lapsia, jotka käyvät koulua.

Kuhmossa oli elo-syyskuussa maan korkein ilmaantuvuus hetken aikaa. Kaupunki ja maakunta reagoivat nopeasti ja saivat valtakunnallista kiitosta toiminnastaan.

-Se tilanne saatiin tiukoilla rajoitustoimilla ja jäljityksellä kuriin. Jatkuvasti Kainuussa tehdään töitä rajavalvonnan, Kainuun soten ja venäjänkielisen tiedottamisen kanssa, jotta esimerkiksi rajan läheisyys ei olisi riskitekijä.

-Näen, että tässä on enemmän kyse ihmisten oikeudesta saada rokote asiallisessa ajassa, kuin alueellisesta jaosta.

Määttä pohtii myös, ollaanko rokotusjärjestystä valmiita muuttamaan uudelleen, jos ilmaantuvuudet lisääntyvät merkittävästi muualla Suomessa.

-Siirtyvätkö rokotteet sitten sinne, ja millä aikataululla? 

-Millaisia oikeuksia syntyy jatkossa niille, jotka on rokotettu suhteessa rokottamattomiin, ja miten ne perustellaan, Määttä kysyy.

Määtän mielestä nyt tulisi pysyä nykyisessä rokotejärjestyksessä, josta on sovittu alueellisesti.

– Onhan mahdollista tehdä myös alueen sisällä alueellisia painotuksia rokotusjärjestyksessä. Alue voi painottaa sisäisesti rokotuksia. Siitäkin on puhuttu aika vähän.

“Rangaistaanko hyvästä työstä?”

Myös Pohjois-Karjalan maakuntajohtaja Markus Hirvonen pohti kohdentamista Twitterissä ja perusteli sovitussa järjestyksessä pysymisen järkevyyttä.

Hirvonenkin pohti, rangaistaanko kohdentamisella hyvästä työstä, jota maakunnassa on tehty.

– Täällä on tehty paljon työtä epidemian kurissa pitämiseksi ja kansalaiset ovat noudattaneet hyvin rajoituksia, poliittiset muutokset heikentävät kansalaisten luottamusta monin tavoin, Hirvonen muistutti.

– On myös kyseenalaista, auttaako rokotusjärjestyksen muuttaminen epidemian leviämistä: rokotukset suojaavat vakavilta tartunnoilta mutta ei estä tartunnan saamista ja sen leviämistä Pohjois-Karjalalle tämä on siis merkittävä terveyskysymys.

Ylipäätään kohdentaminen ei ole saanut kannatusta aivan suurimpien alueiden ulkopuolella.

Jyväskylässä, jossa koronatilanne on saatu vakavan alkutalven tilanteen jälkeen kohtuulliseksi, poikkeusolojen johtoryhmä totesi alkuviikosta suhtautuvansa kriittisesti rokotusjärjestyksen muutoksiin

Jyväskylän tavoite on, että yli 80 prosenttia yli 16-vuotiaista on rokotettu heinäkuun loppuun mennessä

Tahtiin vaikuttaa kuitenkin kansallinen rokotusjärjestys. Sen muuttaminen vaatisi tarkat perustelut muutosten vaikuttavuudesta, Jyväskylässä nähdään.

– Muutokset on perusteltava asukkaille selkeästi, ettei synny mielikuvaa siitä, että alueilla, jossa tilanne on hoidettu hyvin, joudutaankin yhtäkkiä odottamaan pitempään omaa rokotevuoroa. Silloin syntyy helposti mielikuva epäreilusta tilanteesta. Eli on kerrottava selkeästi se, miten muutoksilla voidaan vaikuttaa epidemian hoitamiseen koko maassa yksittäisten alueiden sijaan, kaupunginjohtaja Timo Koivisto sanoi tiedotteessa.

Etelässä halutaan kohdentaa

Etelä-Suomessa mm. Helsingin ja Espoon sote-johto on vaatinut rokotteiden kohdentamista pahimmille epidemia-alueille. Vantaan apulaiskaupunginjohtaja Timo Aronkytö totesi lauantaina, että päätös kohdentamisesta pitäisi tehdä heti.

Turun kaupunginjohtaja Minna Arve puolestaan vaati Turun Sanomien haastattelussa rokotuksiin ”uusjakoa”.

Arve muistutti, että sairaalahoitoa voitaisiin vähentää siellä, missä epidemiatilanne on pahin, jos rokottamista kohdennettaisiin oikein.

-On yhdenvertaista varmistaa rokote niille, joilla on suurempi riski saada tauti eli näille pahimmille epidemia-alueille, Arve sanoo Turun Sanomien mukaan.

Kansallinen rokoteasiantuntijaryhmä KRAR päätti jo toissa viikolla kannattaa rokotejakelun alueellista painottamista. Käytännössä alueellinen painottaminen edellyttää poliittista yhteisymmärrystä, ja sitä hallitus etsii.

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Tämän takia rokotelinjauksista päättävät käytännössä terveydenhuollon asiantuntijat, virologit ja epidemiologit, eivätkä maakuntajohtajat.

  2. Rokotteet pitäisi ensin kolmen kuukauden ajaksi painottaa Ruotsiin ja Viroon ja vasta sen jälkeen jatkaa suomalaisten rokottamista, jos halutaan rokottaa tartuntalukujen perusteella.

  3. Voitaisiinhan rokotteita “lainata” pahimmille alueille ja kun tilanne tasaantuu, niin “rokotevelka” kuitattaisiin muualle maahan. Takaisinmaksu ennen kesäkuuta!

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*