Kunnallispolitiikan professori Arto Haveri: Parlamentaarisen valmistelun ja kokeilulakien avulla ulos umpikujasta
Tampereen yliopiston kunnallispolitiikan professori Arto Haveri sanoo, että maakunta- ja sote-ratkaisun uusi yritys on rakennettava parlamentaarisen valmistelun kautta.
– Se on hidas tapa toimia, mutta muuta mahdollisuutta ei poliittisen umpisolmun takia ole.
Haveri ei näe asiaa aivan toivottomana. Jos kokonaisratkaisun valmistelu kulkisi hitaasti mutta vakaasti parlamentaarista reittiä, sen rinnalla voitaisiin viedä nopeammin eteenpäin alueellisia kokeiluja aiemman valmistelun pohjalta ja kokeilulakien avulla.
– Valtion pitäisi tarjota kannustimia, joilla kunnat, sairaanhoitopiirit ja maakunnat saataisiin jatkamaan verkostomaista kehittämistyötä. Näin aiemmin tehty valmistelu ei valuisi hukkaan. Aktiivisten uudistajien pitäisi sallia viedä ratkaisujaan pidemmällekin kokeilulakien avulla.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Lisäksi terveydenhuollon tietojärjestelmien ja palvelujen digitalisoinnin valtakunnallista kehittämistä on vietävä vauhdilla eteenpäin riippumatta siitä, kuinka itse kokonaisratkaisu etenee, Haveri sanoo.
Poliittinen kompromissi kovan työn takana
Parlamentaarisen valmistelun vaihtoehto on vahvan hallituksen viitoittama tie. Laajapohjainen ja yksituumainen hallitus voisi puskea uudistuksensa läpi epäröimättä ja opposition tiuskinnasta huolimatta. Näköpiirissä ei kuitenkaan ole mallia, joka kelpaisi laajalle joukolle puolueita ja jota ei olisi jo koeteltu.
– Yhteinen näkemys on vain siitä, että sote-palveluiden järjestämiseen tarvitaan nykyistä vahvemmat voimat, mutta toisille se tarkoittaa aluetasoa, toisille taas vahvempia ja laajempia kuntia. Perus- ja erityistason palvelujen integraatiota ei ole tainnut kukaan vastustaa, Haveri pohtii.
Suurimmista puolueista SDP:n ja keskustan näkemykset ovat sentään melko lähellä toisiaan. SDP tarjoaa sote-kuntaa ja keskusta maakuntamallia. Niidenkään ei ole helppoa löytää yhteistä säveltä, sillä keskustan vaalimaa monialaista maakuntaa SDP ei huoli. Kokoomus ja suuret kaupungit ovat liputtaneet kuntapohjaisen etenemisen eli nykymallin jalostamisen puolesta.
– Kaupungistumiskehityksen näkökulmasta se on ihan perusteltu esitys, mutta kuntaperusteisen ratkaisun suuri kysymysmerkki on alueellinen tasa-arvo. Jos sote-palvelujen järjestämisen nykyinen tilanne joutuisi perustuslakivaliokunnan tarkasteltavaksi, niin näinköhän se menisi läpi palvelujen yhdenvertaisen saatavuuden osalta? Haveri kysyy.
Lisäksi alueelliset erot palveluiden saatavuudessa ja laadussa vain kasvavat, kun rakennemuutos etenee ja väki vähenee syrjäseuduilta.
– Kuntaliitokset nousevat uudelleen keskusteluun, sillä kuntapohjaiseen ratkaisuun jouduttaisiin sisällyttämään pakkoliitokset tai ainakin vahva painostus liitoksiin. Kuntakenttä ei tällaista niellyt Kataisen hallituksen aikana, ja tuskin nielisi nytkään.
Eikö matkan varrella ole opittu mitään?
Eduskuntavaalien alla käytävää sote-keskustelua Haveri kertoo seuranneensa hämmästyneenä ja huolestuneena. Esiin nousee ehdotuksia, jotka on jo testattu ja käyttökelvottomiksi havaittu.
– Keskustelun historiattomuus ihmetyttää. Uudistusta on tehty vuodesta 2005, mutta eikö pitkän matkan varrella ole opittu mitään? Pitäisi muistaa, että esimerkiksi pakkokuntayhtymät törmäsivät perustuslain kivimuuriin jo Kataisen hallituksen aikana. Toisaalta täysin vapaaehtoinen kuntayhteistyö on äärimmäisen hidas ja äärimmäisen epävarma tapa toteuttaa muutosta.
Professori Haveri oli itse kuluneella vaalikaudella asiantuntijana mukana maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelussa. Hän toimi kesällä 2015 Tuomas Pöystin ja Annikki Niirasen kanssa uudistusta linjanneessa asiantuntijaryhmässä ja oli lisäksi mukana maakuntauudistuksen parlamentaarisessa työryhmässä ja sote-uudistuksen asiantuntijaryhmässä.
Haveri on yhä sitä mieltä, että hankkeessa olisi voitu myös onnistua. Hän palaa kesään ja syksyyn 2015. Tuolloin Pöysti, Haveri ja Niiranen esittivät etenemistä 9–12 alueen pohjalta. Hallitus päätti kuitenkin edetä keskustan tahdon mukaisesti 18 alueen pohjalta ja nimesi alueet maakunniksi.
– Jos olisi edetty 9–12 alueen pohjalta, kokoomukselle ei olisi syntynyt tilaisuutta kiirehtiä valinnanvapautta ja loppuvaiheen törmäys olisi vältetty. Ja kun olisi lähdetty ensisijaisesti hakemaan vain perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatiota, niin uudistus olisi saatu varmasti viedyksi läpi.
Valinnanvapauden olisi voinut Haverin mukaan jättää maakuntien tai alueiden itsensä myöhemmin toteutettavaksi projektiksi vapaaehtoisuuden pohjalta ja esimerkiksi palveluseteleitä hyödyntäen.
Tehtyä valmistelua ei pidä hukata
– Olen pettynyt, mutta voin ajatella positiivisen kautta ja pitää tätä hyödyllisenä oppimisprosessina. Asialleen omistautuneiden virkamiesten puolesta harmittaa todella paljon. He ovat puskeneet töitä iltaisin ja viikonloppuisinkin, jotta hanke olisi saatu maaliin, Haveri sanoo.
– Heitä on paljon – ministeriöissä, maakunnissa ja kunnissa. Mistä he löytävät motivaation jatkotyöskentelyyn? Siksikin olisi tärkeää, että jo tehtyä valmistelua ei nyt hukattaisi.
Suomessa on 46 pienkuntaa, joiden asukasluku on alle 2.000. On päivänselvää, että SoTe-palveluiden turvaamiseksi on lähdettävä Ihmisten palveluista ja niiden kehittämisestä. EI niinkuin nyt kaatuneessa SoTessa tehtiin: Hallinto ja niiden rakenteet olivat ykkösiä. Kunnat ovat lähellä ihmistä.
Nyt alkaa olla kaikille selvää, että pitkien välimatkojen ja harvaanasutuille kunnille on uuden eduskunnan säädettävä erillisohjelma, jolla turvataan lähipalvelut. Haluan, että Suomen Kuntaliiton avulla nimetään nopeasti erityisen harvaan asuttujen alueiden selvityshenkilön. Selvityshenkilön tehtäviin kuuluisi erilaisten vaihtoehtojen selvittäminen palvelujen turvaamiseksi ja järkevästi tuottamiseksi. Selvityksen tulisi antaa työkaluja kuntien asiakaslähtöiseen palvelutuotantoon. Rautavaaran kunnassa keskeistä on laajakaistaverkon hyödyntäminen. Minusta Kunta- ja sote-uudistuksissa läheisyysperiate näyttää unohtuneen, erityisesti harvaan asuttujen ja syrjäisten kuntien osalta. Lähidemokratian ja lähipalvelujen kehittäminen on kuntalaisille tärkeintä. Kantani on yli 43 vuoden työkokemuksella: Syrjäisten kuntien palveluiden järjestämisestä ja rahoituspohjan turvaamisesta tulee uuden eduskunnan säätää erillisellä Harva-asutuksen lainsäädännöllä ”Lex-Rautavaaralla”.
”Lex-Rautavaara” uuden hallituksen ohjelmaan 2019-2022. Kiitos.