Rokotetutkimuksissa eri rokotteiden välillä ei ole havaittu tehossa merkittäviä eroja.
Kuva: Pixabay

Uusi rokoteohjeistus pistää suunnitelmat uusiksi kunnissa ja sairaanhoitopiireissä. 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tiedotti 3. helmikuuta, että AstraZenecan rokotetta ei suositella yli 70-vuotiaille. EU:n myyntiluvan vastikään saanut rokote otetaan Suomessa käyttöön helmikuun aikana. 

THL:n uuden suosituksen mukaan rokotetta tarjotaan rokotusjärjestyksen mukaisesti ensimmäisenä niille, jotka kuuluvat perussairautensa vuoksi riskiryhmään, alle 70-vuotiaille vanhimmista ikäryhmistä alkaen sekä terveydenhuollon kantokyvyn kannalta keskeisille sosiaali- ja terveysalan työntekijöille. Riskiryhmien määrittelyä tarkennetaan, ennen kuin AztraZenecan rokote otetaan käyttöön Suomessa. 

Suositusta muutetaan tarvittaessa, kun tutkimustietoa rokotteen vaikutuksista eri ikäryhmillä kertyy lisää.

Kansallinen rokoteasiantuntijaryhmä suosittelee, että 70-vuotiaat ja sitä vanhemmat rokotetaan mRNA-rokotteilla, joiden tehosta myös ikääntyneillä on jo tutkimusnäyttöä.

THL suosittelee myös rokotteiden annosvälin pidentämistä 3 viikosta 12 viikkoon. Varovaisen arvion mukaan uuden rokoteohjelman mukaan yli 70-vuotiaat on saatu rokotettu viimeistään kerran huhtikuun loppuun mennessä. 

”Erittäin harmillista”

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä Päijät-Sote ehti lähettää asiakkailleen rokottamista ja vahvistusrokotteiden aikataulua koskevat kirjeet vain pari päivää ennen uutta ohjeistusta.

AzraZenecan käytön uudet rajoitukset tarkoittavat ”valtavaa järjestelyä ja asiakkaiden informoimista”, Päijät-Soten tulosaluejohtaja Kimmo Kuosmanen kertoo. 

– Erittäin harmillista. Suunnitelma oli aloittaa kaikkien yli 80-vuotiaiden rokotukset ensi maanantaina kaikilla mahdollisilla rokotteilla. Nyt meidän pitää arvioida rokotemäärät uudelleen.

Ainakin aluksi Päijät-Sotessa ikäihmisille suunnatut rokotemäärät pienenevät. Lisäksi sairaanhoitopiirin täytyy valmistautua rokottamaan AzraZenecalla alle 70-vuotiaita riskiryhmäläisiä jo helmikuussa. 

– Positiivista on se, että jo nyt voidaan alkaa rokottaa nuorempia riskiryhmäläisiä, Kuosmanen sanoo. 

Suositus rokotevälin pidentämisestä kolmesta viikosta 12:een auttaa jonkin verran ensi hätään. Nyt vahvistusrokotteiksi tarkoitettuja annoksia voidaan käyttää ykkösvaiheen rokotuksina. 

– Siinä vaiheessa kun aletaan jakaa vahvistusrokotuksia, rokotteita on toivottavasti saatu enemmän. 

Tulossa 100 000 rokotetta viikossa

Kunnat voisivat rokottaa yhteensä jopa yli puoli miljoonaa suomalaista viikossa, mutta tahdin määrää yhä rokotteiden saatavuus.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan kunnat ovat tiedottaneet, että niillä olisi valmius rokottaa jopa kaikkiaan 600 000 ihmistä viikossa. Lähiviikoina Suomeen kuitenkin toimitetaan vain noin 100 000 rokoteannosta viikottain. 

Rokotetutkimuksissa eri rokotteiden välillä ei ole havaittu merkittäviä eroja.

Tutkimusten mukaan rokotteet saavuttavat täyden tehonsa noin kaksi viikkoa toisen rokoteannoksen jälkeen. Euroopan lääkeviranomaisella, EMAlla, on keskustelut käynnissä noin 50 valmistajan kanssa mahdollisista myyntilupahakemuksista. Rokotusten kehitysohjelmissa on alettu varautua myös uusiin virusmuunnoksiin sen varalta, että nykyiset rokotteet eivät tehoaisi niihin.

Lisää aiheesta:

Rokotteiden ja tiedon puute tuskastuttaa alueilla – ”äärimmäisen typerää vaatia kuntia jakamaan kaikki saadut rokoteannokset välittömästi”

STM ohjeistaa kuntia: rokotuserät annettava viipymättä, potilastietojärjestelmä pidettävä ajan tasalla

Koronarokotukset alkoivat kunnissa, saattavat kestää vuoden loppuun saakka – ”Tämä on maraton joka kestää kuukausia”

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*