Kuntaliitto perehtyi lausuntoihin: Kunnat suhtautuvat valinnanvapauden lakiehdotukseen kriittisesti
Kuntakentän lisäksi mm. THL, VATT ja VTV ovat huolissaan henkilökohtaisen budjetin riskeistä, Kuntaliitto muistuttaa. (Kuva: Ville Miettinen)
Kuntaliitto on perehtynyt kuntien lausuntoihin sote-valinnanvapautta käsittelevästä lakiehdotuksesta. Tällä hetkellä sote-palveluista vastuussa olevat kunnat ja kuntayhtymät ovat monessa lausuntopyynnön kysymyksessä kriittisempiä kuin muut lausuntonsa antaneet toimijat.
Kuntakenttä suhtautuu epäilevästi etenkin maakunta- ja soteuudistuksen keskeisten tavoitteiden toteutumiseen.
– Uudistuksen tavoitteet eivät toteudu hallituksen nyt ehdottamalla mallilla, vaan valinnanvapausmalli kaipaa yksinkertaistamista, selkeytystä ja korjauksia, toteaa Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainio tiedotteessa.
Vain kaksi prosenttia lausuntonsa antaneista kunnista uskoo, että valinnanvapauslakiluonnos yhdessä muun maakunta- ja sote-uudistuksen kanssa antaisi riittävät edellytykset saavuttaa 3 miljardin euron kustannusten kasvun hillinnän. Pääosin myönteisimmin valinnanvapauslainsäädännön lakiesitykseen suhtautuvat alle 20 000 asukkaan kunnat.
– Koska kunnilla on vuosikymmenten kokemus sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä koko väestölle, olisi perusteltua, että niiden arvioihin uudistuksen toteutumisesta kiinnitettäisiin erityistä huomioita, sanoo Kuntaliiton sosiaali- ja terveysasioiden johtaja Tarja Myllärinen.
Yhteensä 270 kuntaa antoi vastauksensa sosiaali- ja terveysministeriön verkkopohjaiseen lausuntopyyntölomakkeeseen. Kuntaliitto on eritellyt STM:n 15.12.2017 julkaisemasta aineistosta kuntien vastaukset kuntakokoluokittain. Kuntaliiton tekemän aineistoluokittelun tarkoituksena on tuoda näkyviin kuntakentän mielipiteet helposti tarkasteltavassa muodossa.
Henkilökohtainen budjetti toteutettava asteittain
Kuntaliitto on perehtynyt myös muiden kuin kuntien lausuntoihin sote-valinnanvapauden lakiesityksestä.
Henkilökohtaiseen budjetointiin kohdistuu kritiikkiä monelta eri yhteiskunnalliselta toimijalta. Annetuista lausunnoista ilmenee, että kuntasektorin ja Kuntaliiton lisäksi myös monet muut lausunnonantajat, kuten esimerkiksi THL, VATT ja VTV, ovat lausunnoissaan tuoneet esille henkilökohtaiseen budjettiin liittyviä riskejä. Tästä johtuen Kuntaliitto toistaa kantansa siitä, että henkilökohtaiseen budjettiin olisi syytä siirtyä vaiheittain.
EU-oikeudellista asemaa täsmennettävä
Kuntaliitto toteaa, että lakiluonnoksessa on haettu ratkaisuja, jotka käytännössä johtavat samaan lopputulokseen kuin aikaisempi perustuslakivaliokunnan hylkäämä yhtiöittämisvelvollisuus, ilman, että maakunnan tarvitsee muodollisesti yhtiöittää tuottamansa valinnanvapauspalvelut.
– Tähän liittyy riski, että maakunnan tuottaessa valinnanvapauspalveluita sen toiminta lopulta kuitenkin katsottaisiin EU-oikeuden näkökulmasta yhtiöittämisvelvollisuuden piirissä olevaksi markkinaehtoiseksi taloudelliseksi toiminnaksi. Tämä merkitsisi käytännössä, että suomalaisten sosiaali- ja terveyspalveluja koskevaa säätelyä siirtyisi Euroopan unionin toimivaltaan, toteaa Kuntaliiton lakiasiain johtaja Arto Sulonen.
Lue myös: Kokoomuksen kuntakentältä tylyjä terveisiä valinnanvapausmallista
Aiemmin valinnanvapauden lakiesityksestä:
Huoltaja-säätiö valinnanvapausesityksestä: Sosiaalityö on muutakin kuin viranomaistyötä
Valinnanvapauslain lausuntoaika päättyi – korjattavaa löytyi runsain mitoin
KT:n valtuuskunta: Henkilöstön laaja siirtyminen voi aiheuttaa vakavaa työvoimapulaa
