KT:n valtuuskunta vaatii korjauksia valinnanvapausmalliin - "Henkilöstön laaja siirtyminen voi aiheuttaa vakavaa työvoimapulaa"
KT:n laskelmien mukaan jopa 60 000 palkansaajan työtehtävät saattavat kadota julkiselta sektorilta sote-uudistuksessa. (Kuva: Seppo Haavisto)
Sote- ja maakuntauudistukseen esitetty valinnanvapausmalli sisältää KT Kuntatyönantajien valtuuskunnan mukaan edelleen runsaasti puutteita ja epäselvyyksiä.
Valtuuskunnan lausunto lakiesityksestä julkaistiin torstaina. Lausunnossa valtuuskunta arvioi, että markkinamekanismien kautta toteutettava valinnanvapauden malli on vaikeaselkoinen ja osittain ristiriidassa sote- ja maakuntauudistukselle asetettujen tavoitteiden kanssa. Malli pirstoo palvelutuotannon maakuntien tosiasiallisen ohjausvallan ulkopuolelle ja voi jopa lisätä hyvinvointi- ja terveyseroja.
Merkittävimmät epäkohdat liittyvät ehdotettuun asiakaspalveluseteliin ja sen käyttöön, KT:n valtuuskunta katsoo. Valtuuskunta näkee, että asiakaspalvelusetelien laaja käyttö veisi maakuntien liikelaitoksilta mahdollisuuksia taata riittävät ja laadukkaat erikoisalojen palvelut, ja erityisesti kattava ympärivuorokautinen päivystysvalmius on vaarassa.
– Useissa maakunnissa keskussairaaloiden mahdollisuudet tuottaa palveluja ja hoitaa lakisääteiset tehtävät vaarantuvat hyvin nopeasti asiakassetelin laajan käytön vuoksi. Palvelukokonaisuuksien toimivuus ja potilasturvallisuus voivat vaarantua hoitoketjun pilkkoutuessa lukuisille eri toimijoille”, sanoo valtuuskunnan puheenjohtaja Ritva Viljanen KT:n tiedotteessa.
Jopa 60 000 työpaikkaa
voi kadota julkiselta sektorilta
KT muistuttaa, että uudistuksen seurauksena henkilöstöä siirtyy terveysalan yrityksiin ja esimerkiksi erikoissairaanhoidon palvelutuotannossa asiakasseteli johtanee osaavan henkilöstön siirtymiseen yksityiselle sektorille.
KT:n laskelmien mukaan jopa 60 000 palkansaajan työtehtävät saattavat kadota julkiselta sektorilta. Henkilöstön laaja siirtyminen voi aiheuttaa vakavaa työvoimapulaa myös kriittisissä avaintehtävissä ja erityisosaamisen vajeita ja uhata maakunnan kykyä suoriutua tehtävistään, KT varoittaa.
KT muistuttaa, että yksityisen ja julkisen toimijan tulisi olla kilpailullisesti samassa asemassa kustannuksia aiheuttavien velvoitteiden osalta, ja kilpailu työvoimasta voi työnantajien näkökulmasta myös kasvattaa työrauha- ja kustannusriskejä.
Asiakassetelin käyttö
määrittelee työntekijöiden työehdot
KT:n työmarkkinajohtaja Markku Jalonen muistuttaa, että asiakassetelimallin toteutumisella on suuri merkitys myös työehtosopimusjärjestelmän kehittymiseen.
Kymmenien tuhansien henkilöiden siirtyminen nykyisen kunnallisen ja tulevan maakunnallisen sopimusjärjestelmän ulkopuolelle tarkoittaa sitä, että heidän työehtonsa määräytyvät vastaisuudessa yksityisen sektorin työehtosopimusten mukaan.
– On täysin poikkeuksellista, että lainsäädännöllä muutetaan työmarkkinasektoreiden välisiä suhteita näin laajalti, Jalonen sanoo.
Verovaroin rahoitettujen sosiaali- ja terveyspalveluiden työnantajuudesta ovat vastanneet lähinnä julkiset ja voittoa tavoittelemattomat organisaatiot eli kunnat, kuntayhtymät.
”Julkisten työnantajaorganisaatioiden toiminta on tuloksellista, sillä terveys- ja sosiaalipalveluiden kustannukset ovat kansainvälisessä vertailussa pysyneet Suomessa hallinnassa. Ne ovat esimerkiksi muita Pohjoismaita alhaisemmat”, KT muistuttaa.
