Sote-kentän toimijat kannattavat kuntien ulkoistamisen rajoittamista.

Monelle kunnalle on tullut kiire ulkoistaa terveyspalvelunsa, jottei sote- ja maakuntauudistus veisi niiltä paikallisia sote-palveluita. Nyt ulkoistamisaikeita aiotaan suitsia rajoittamalla kuntien oikeuksia.

Esitystä kannattavat niin kuntien ja kuntayhtymien edustajat kuin osa yrityksistäkin, sosiaali- ja terveysministeriön hallitusneuvos Pekka Järvinen kertoo blogissaan.

– Toimijat siis ymmärtävät, että se mikä on eduksi yhdelle kunnalle, ei ole välttämättä eduksi koko maakunnalle tai sote-järjestelmälle, Järvinen kirjoittaa.

Ulkoistussopimukseen ehdotetaan irtisanomisehtoa, joka on sisällytettävä sopimukseen jos kunnan tai kuntayhtymän sote-palveluista ulkoistetaan enemmän kuin 30 prosenttia ja sopimus jatkuisi vuoden 2020 jälkeen.

Lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2018 alusta. Yksityisen puolen yritysten näkemykset jakautuivat esityksen kuulemistilaisuudessa erityisesti irtisanomisehdon suhteen.

– Lääkäripalveluyritysten puolesta pitäisi olla irtisanomisoikeus ilman mitään prosenttirajoja. Toinen pää tuli Mehiläiseltä ja Hyvinvointialan liitolta, joiden mielestä ulkoistamista ei pitäisi rajoittaa millään tavalla tai asettaa irtisanomisehtoja, Järvinen sanoo Kuntalehdelle.

Kuntien sopimukset sitovat myös maakuntia

Marraskuun puolivälissä Meri-Lappi ulkoisti Mehiläiselle kokonaisen keskussairaalan.

Mehiläiselle on ulkoistettu myös pohjoispohjanmaalaisen Siikalatvan terveyspalvelut. Nyt kunta suunnittelee terveyskeskuksen perustamista toisen kunnan puolelle, Ouluun. Oulussa työskentelevien siikalatvalaisten ”etäpisteen” maksaisivat Oulun kaupunkilaiset.

Pitkät, usein 15 vuodeksi tai pidemmäksikin ajaksi solmitut ulkoistussopimukset sitovat myös tulevia maakuntia.

Se taas vaikuttaa siihen, miten paljon maakunnalle jää todellista päätösvaltaa vastuullaan olevien palvelujen järjestämisessä.

Jatkoaikaa entisille rajoituksille

Tulevien maakuntien päätösvallan takaamiseksi vuonna 2016 säädettiin laki kuntien eräiden oikeustoimien väliaikaisesta rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa.  Sillä rajattiin kuntien ja kuntayhtymien laajoja ulkoistussopimuksia, joiden määrä onkin lain voimaantulon jälkeen ollut vain muutama.

Järvisen mukaan maakunta- ja sote-uudistuksen viivästyminen on kuitenkin johtanut siihen, että kunnat ovat alkaneet kiireellä selvittää mahdollisuuksia palveluidensa ulkoistussopimuksiin.

– Loppupeleissä kustannukset tulevat veronmaksajien yhteisesti maksettaviksi, Järvinen muistuttaa.

Lain jatkamista vuodella alettiin valmistella jo viime kesänä.

 

Lue lisää:

Hallitus tiukentaa sote-ohjia – kapinakunnat halutaan kuriin (15.11.2017)

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*