Lapsen oikeuksien toteutuminen koronan jälkihoidossa selvitetään
Kouluissa palattiin lähiopetukseen toukokuun puolivälissä. (Kuva: Sonja Eloranta)
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on vahvistaa lapsen oikeuksia ja lasten sekä perheiden hyvinvointia koronaepidemian jälkihoidossa. STM:n mukaan ryhmän työssä koottua tietoa hyödynnetään kansallisen lapsistrategian valmistelussa, kun arvioidaan lapsen oikeuksien toteutumista poikkeustilan aikana.
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun mukaan koronaviruksella on välittömän terveydellisen uhan lisäksi pidempiaikaisia yhteiskunnallisia vaikutuksia.
– Lasten osalta huolena on, että epidemia ja sen vaikutukset pahentavat eriarvoisuutta ja lisäävät syrjäytymistä. Siksi on olennaista, että myös kansallisen lapsistrategian yhteydessä tarkastellaan koronaviruksen vaikutuksia ja etsitään ratkaisuja epidemian jälkihoitoon, Kiuru sanoo tiedotteessa.
STM:n asettaman ryhmän puheenjohtajana toimii Esa Iivonen Mannerheimin Lastensuojeluliitosta. Jäseniksi on nimetty Eija Koivuranta (Väestöliitto), Tapio Laakso (Pelastakaa Lapset), Johanna Lammi-Taskula (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos), Kirsi Pollari (Lastensuojelun keskusliitto) ja Tiina Ristikari (Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö).
Ryhmä tuottaa ensin johtopäätöksiä siitä, miten koronaepidemian aikaiset rajoitukset ovat vaikuttaneet lasten ja perheiden tilanteeseen sekä lapsen oikeuksien toteutumiseen. Ensimmäinen kirjallinen osio luovutetaan ministeriölle kesäkuun alussa. Lisäksi ryhmä pohtii, kuinka koronaepidemian jälkihoidossa voidaan vähentää poikkeusoloista johtuvia haasteita ja rakentaa yhteiskuntaa lapsi- ja perheystävällisemmäksi sekä lapsen oikeuksia kunnioittavammaksi.
STM:n mukaan tavoite on kiinnittää katse tulevaisuuteen ja lasten oikeuksien sekä perheiden hyvinvoinnin turvaamiseen rajoitusten purkamisen myötä. Samalla pitää huomioida riittävän tiedon ja tiedottamisen merkitys lapsille itselleen.
Lasten asema poikkeusoloissa on herättänyt laajaa huolta. Pian poikkeusolojen alettua lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen muistutti, että valtion poikkeukselliset toimenpiteet kajosivat voimakkaasti lasten perusoikeuksiin.
-Lasten oikeutta koulutukseen, sosiaalisiin suhteisiin ja virikkeisiin on rajoitettu, mutta samalla kaventuvat lasten oikeudet turvallisuuteen ja perushoivaan, Pekkarinen kirjoitti maaliskuussa.
Lapsiasiavaltuutetun viime viikolla julkaisemassa vuosikirjassa lapsivaikutusten todetaan olevan vielä lapsenkengissä. Lapsivaikutusten arviointien puutteellisuudesta ovat toistuvasti muistuttaneet myös lapsi- ja perhejärjestöt sekä lainsäädännön arviointineuvosto.
– Hallitusohjelmassa sitouduttiin ihmisvaikutusten arviointiin sekä ihmisoikeuksia edistävään yhteiskuntapolitiikkaan. Tämä sitoumus on nyt aiempaakin tärkeämpi, sillä odotettavissa on vaikeita päätöksiä, Pekkarinen muistutti viime viikolla
Kansallisen lapsistrategian valmistelun pääsihteeri Johanna Laisaari muistutti aiemmin toukokuussa lasten oikeuksien toteutumisen tärkeydestä poikkeusoloissakin.
– Kun poikkeusoloissa joudutaan tekemään vaikeita päätöksiä nopeasti muuttuvassa tilanteessa, jää päätösten vaikutusten arviointi helposti pintapuoliseksi. Tärkeää on kuitenkin aina tehdä lapsivaikutusten arviointia myös ennakoivasti, ja poikkeustilanteessa arviointi on entistä tärkeämpää. Lapsivaikutusten arvioinneissa on selvitettävä myös lasten omat mielipiteet: lasten ja nuorten omia kokemuksia ja näkemyksiä poikkeusolojen vaikutuksista heidän arkeensa ei voida ohittaa, Laisaari kirjoitti verkkokolumnissaan.
– Poikkeustilan aikana on erityisen tärkeää kiinnittää huomiota ennakoitavuuteen ja riittävän tiedon merkitykseen lapsille. Tiedottaminen lapsille heitä koskevista asioista on valtion velvollisuus. Lapsella on oikeus saada tietoa ikätasoonsa sopivalla tavalla.
Lue myös:
Syrjäytymisen hintaa laskenut tutkija kehottaa vauhdittamaan ehkäisevää työtä koronakriisin takia
