Lieksa pitää Siun soten säästötoimia väärin kohdennettuina ja väläyttää jopa eroa kuntayhtymästä – kaupunginjohtaja toivoo keskustelua tasapuolisten palveluiden kriteereistä
Jos ilta- ja viikonloppupäivysty lähtee Lieksasta, kiireelliset tapaukset on tarkoitus hoitaa ensihoitoa kehittämällä ja vahvistamalla. (Kuva: Ville Miettinen)
Lieksan kaupunginhallitus päätti maanantaina, että se ei hyväksy sote-kuntayhtymä Siun soten yt-neuvotteluissa linjatuista säästötoimenpiteistä perusterveydenhoidon ilta- ja viikonloppuvastaanoton lopettamista Lieksassa.
-Ei osana yt-menettelyä, eikä muutoinkaan. Terveydenhuoltopalvelujen osalta kysymys on tämän kaupungin elinvoiman turvaamisesta, sanoo Lieksan kaupunginjohtaja Jarkko Määttänen Kuntalehdelle.
Siun sote tavoittelee yt-neuvottelujen toimenpiteillä 20 miljoonan euron säästöjä. Tästä 17 miljoona kohdistuu keskitettyihin palveluihin ja 3 miljoonaa kohdistuu kuntiin. 3 miljoonasta arviolta 800 000-900 000 euroa osuu Lieksaan, sanoo Määttänen.
Yt-neuvottelujen seurauksena Lieksassa on tarkoitus toteuttaa mittava toimitiloihin liittyvä järjestely ja selvittää röntgenpalvelun jatko. Tavoitteena on myös keskittää lastensuojelun laitoshoidon sijoituksia Pohjois-Karjalassa Joensuun seudulle muodostettavaan lastensuojeluyksikköön.
Ja siis lakkauttaa ilta- ja viikonloppuvastaanotto perusterveydenhuollossa.
”Perheet alkavat miettiä, onko tämä hyvä asuinpaikka”
Kaupunginjohtaja Määttäsen mukaan ilmoitus yt-neuvottelujen lopputulemasta on herättänyt kaupunkilaisten keskuudessa huolestuneisuutta.
– Turvallisuuden kokeminen on heikentynyt, Määttänen sanoo saamaansa palautteeseen viitaten.
Kaupunginjohtajaa huolestuttaa kaupungin kyky houkutella perheitä ja työvoimaa.
– Jos ilta- ja viikonloppuvastaanoton lakkauttaminen toteutuu, perheet alkavat miettiä, onko tämä perheille hyvä asuinpaikkakunta. Meidän osalta erityinen tilanne on se, että Joensuuhun on reilusti matkaa, autolla 1,5-2 tuntia. Vaikka olisi oma auto, se tulee perheelliselle vaikeaksi. Puhumattakaan siitä, jos ei ole omaa autoa.
Siun soten esittämässä ratkaisussa poistuva vastaanottotoiminta korvattaisiin niin sanotulla tiimimallilla, jonka toimivuus perustuu riittävään lääkäriresurssiin perusterveydenhuollossa. Kiireelliset tapaukset olisi tarkoitus hoitaa ensihoitoa kehittämällä ja vahvistamalla siten, että vaativampaa hoitoa tarvitsevat asiakkaat ohjattaisiin tai kuljetettaisiin päivystykseen Joensuuhun.
Lieksan näkymyksen mukaan lääkäreitä ei kuitenkaan ole riittävästi, ja kiireettömän vastaanoton jonot ovat jo nyt kriittisessä tilassa.
-Ylilääkärin arvio tilanteesta on, että kevään aikana kiireettömän vastaanoton lainsäädännölliset rajat tullaan ylittämään. Tällaisessa tilanteessa tarvitaan välttämättä ilta- ja viikonloppuvastaanottoa ostopalveluna purkamaan edes osittain kiireettömän vastaanoton ruuhkautunutta tilannetta. Jos ilta- ja viikonloppuvastaanotto lopetetaan, arkipäivien tilanne vastanotolla heikkenee entisestään, Määttäsen valmistelutekstissä kaupunginhallitukselle todetaan.
Tulokseen pyritään neuvottelemalla – irtautuminen yksi vaihtoehto
Kaupunginhallitus käsitteli maanantaina erilaisia vaihtoehtoja, kuinka edetä. Neuvottelut kuntayhtymän kanssa jatkuvat, ja Lieksa toivoo asian ratkeavan ja palveluiden säilyvän kaupungissa sitä kautta.
Yhtenä vaihtoehtona on kuitenkin Siun soten perussopimuksen irtisanominen ja järjestämisvastuun palauttaminen takaisin Lieksan kaupungille.
– Tämä on mahdollista, koska Lieksalla on lainsäädäntöön liittyvä mahdollisuus harvan asutuksen ja pitkien etäisyyksien takia järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut itse. Jos Siun soten perussopimus irtisanottaisiin Lieksan kaupunginvaltuustossa vuoden 2020 aikana, siirtyisi järjestämisvastuu Lieksan kaupungille 1.1.2022, Määttänen kirjoitti tiedotteessa kaupungin verkkosivuilla viime viikolla.
Ennen vuonna 2017 toimintansa aloittaneeseen Siun soteen liittymistä noin 11 000 asukaan Lieksassa vuosina 2014-16 talouden toteumat olivat Määttäsen mukaan ”tosi hyviä”, sote-kustannukset eivät juuri nousseet ja palvelutuotanto oli varsin hyvässä tilanteessa.
– Siihen taustaan nähden tämän kokoisessa kunnassa sote-palveluiden perustuotanto pystytään itsekin tuottamaan.
Toinen kysymys on, minkä verran palvelujen järjestämisvastuun palauttaminen kaupungille vaatii työtä ja millä aikavälillä sitä valmistellaan, ja onko järkevää alkaa ajaa ylös omaa palvelutuotantoa.
– Ilman muuta pyritään siihen, että Siun soten kautta ratkaisut löytyy ja saadaan turvallinen ja johdonmukainen toimintamalli, jossa ihmiset uskoo ja luottaa siihen että palvelut säilyy alueella ja ne on hyvin tuotettuja.
Lisäksi on pohdittu uuden yhteistoiminta-alueen muodostamista, mutta se vaatisi myös muiden kuntien irtautumista Siun sotesta. Neljäs vaihtoehtoinen tapa edetä on ilta- ja viikonloppuvastaanoton järjestäminen itse.
”Lieksalla erityinen palvelutarve”
Palvelujen säilyttäminen on myös periaatteellinen kysymys, Jarkko Määttänen sanoo.
– Kun Lieksan kaupunki liittyi Siun soteen, tavoitetila oli lähipalvelujen turvaaminen ja kehittäminen. Sitä on meilläkin painotettu ja haluttu esiin tuoda. Tämän tyyppiset ratkaisut ei ole sellaisia, joita Siun soten perustamisvaiheessa asetettiin tavoitteeksi, Määttänen viittaa mahdolliseen palveluverkon muutokseen.
Määttäsen mukaan Siun soten oma Sotekeskus 2030 –analyysi osoitti, että kun huomioidaan väestön määrä, palvelutarve sote-palveluissa ja pitkät välimatkat, Lieksan kaupungilla on ylivoimainen tilanne suhteessa muihin kuntiin.
– Siun soten edustajat toivat esiin kaupunginvaltuustossamme, että meillä ei ole tarvetta pelätä, että lähipalveluita häviäisi. Ja nyt yt-menettelyn tuloksena tulikin toimenpiteitä, jotka kohdistuvat perusterveydenhuollon palveluihin, ihan sote-palvelutuotannon ytimeen.
Toiveena enemmän puhetta kriteereistä
Määttänen toivoo, että sote-uudistuksen yhteydessä puhuttaisiinkin enemmän kuntalaisten mahdollisuuksista vaikuttaa ja saada tasa-arvoisesti laadukkaita palveluja suunnitellussa maakuntarakenteessa.
– Pitäisi päästä myös sisältökeskusteluun palvelutuotannon ja päätöksenteon näkökulmasta, jos tällaisella yhteistoiminta-alueella ollaan.
Kun tavoite on tasapuolisten palvelujen turvaaminen ja kustannusrakenteen parantaminen, merkityksellistä on myös tarkastella, mikä on laatukriteeri, jolla tasapuoliset palvelut eri puolilla järjestetään, ja mitkä ovat kuntalaisten tosiasialliset vaikuttamismahdollisuudet.
– Sosiaali- ja terveyshuollon järjestämisalueilla asuu hyvin erityyppisiä ihmisiä, ja heidän vaikuttamismahdollisuutensa eriytyvät hyvin voimakkaasti.
– Tämäntyyppiset alueet kuten Pohjois-Karjala, joissa on vahva keskus suhteessa muuhun alueeseen, on vaikuttamisen näkökulmasta hyvin erilainen kuin nealueet, joissa on useita vahvoja keskuksia.
Jarkko Määttäsen mukaan on hyvin kiinnostava nähdä, miten torstaina kokoustava Siun soten valtuusto suhtautuu säästötoimenpiteisiin, joihin liittyy nyt myös lähipalveluihin vaikuttavia toimenpiteitä.
Määttänen korostaa, että Lieksassa ei suinkaan ajatella, etteikö palveluja voisi ja pitäisi kehittää.
– Niitä pitää kehittää, ja erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja sille, että ne pystytään tällä alueella järjestelemään, pitääkin pystyä tarkastelemaan ja toteuttamaan.
– Mutta siihen ei olla valmiita, että palveluja lopetetaan suoraan.
Lisää aiheesta: Siun soten Pirskanen: Yt-toimenpiteet on esitetty sopimusten mukaan
Kuulostaa hyvin tutulta. Samoin Haminassa oli laadukkaat lähipalvelut ja henkilökunta ja asukkaat sekä hoidettavat tyytyväisiä.
Ongelmia näyttää olevan Siun Sotessa ja Eksotessa. Kymsotessakin, Vaasassakin.
Olisiko edullisuuden syy siinä, että pienellä johtaja-arsenaalilla päästään samaan kuin isossa organisaatiossa suurella johtaja-arsenaalilla ja suurilla palkoilla.
Haminassa ikäihmisten palvelut olivat ensimmäisinä karsintalistoilla.
Jotenkin tuntuu tuo oman kunnan äänen kuuluville saanti näissä organisaatioissa mahdottomalta. Mitä se sitten on kun suuret maakunnat aloittavat.
Jos Kymsoten kaltaisessa organisaatiossa on yksi hallitusedustaja, hänen ylikävelynsä on vaivatonta.
Kehittyä pitää….mutta jos se kehittyminen tuleekin kalliimmaksi – onko siinä järkeä?
On hyvin valitettavaa, että terveydenhuollon palvelut keskittyvät. Lieksan lkaupunginjohtaja sanoo avinasian. Hyvät ja tarpeiden mukaan tarjolla olevat terveyspalvelut ovat elinvoima- ja imagotekijä. Turvallisuuden tunne on tärkeä asia.
Ilta-ja viikonloppupäivystykset ovat mielestäni myös kokonaistaloudellisesti edulllisia hajautettuina. Ei tarvita pitkiä matkoja maakuntakeskuksiin, joissa varsinkin epidmia-aikoihin ovat epäinhimilliset poitilasruuhkatkin.
Kun ambulanssit ovat pitkillä matkoilla maakuntakeskuksiin, on se myös pois nopeasta hälytysvalmiudesta. Kuljetuksetkin myös maksavat, onko näistä laskelmia tai maakuntakeskuksiin yksityisten tekemistä matkoista, kun hoitoa ei saa kotipaikkakunnalta.
Lisäksi on vaara, että mennään lääkäriin liian myöhään, kun ei haluta lähteä pitkälle matkalle niin helposti kuin mentäisiin omaan terveyskeskukseen.