Ministerit: Hämmennys ulkoistuksista ja sote-kiinteistöistä tulee vastaan toistuvasti
Sote-kiinteistöjen päätyminen kunnilta muiden käsiin voi vaikeuttaa tulevaa palvelurakennetta, Anu Vehviläinen sanoo. (Arkistokuva: VNK/Laura Kotila)
Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen, kesk., on saanut pelkästään viime viikolla useita yhteydenottoja, joissa tiedustellaan, mitä kunnat voivat tehdä ratkaistakseen palveluihin ja sote-kiinteistöomaisuuteen liittyvän epävarmuuden ja -tietoisuuden tulevaa rakenneuudistusta odotellessa.
Kuntalehti kertoi maanantaina, että kuntien kekseliäisyys on yllättänyt sosiaali- ja terveysministeriön ja että sote-investointeja rajoittavaa lakia jatketaan vuoden 2019 loppuun. Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) aikoo suitsia kuntien intoa rakennuttaa sote-kiinteistöjä, kuten vanhusten palvelutaloja sekä terveyskeskuksia ja niiden vuodeosastoja, yksityisillä terveyspalveluyrityksillä.
Sote- ja maakuntauudistuksen vastuuvalmistelijoiden tapaamisessa Kuntatalolla tiistaina huolen kuntien yksittäisratkaisuilla maakuntarakenteeseen syntyvästä ”emmentaljuustoelementistä” nosti esiin Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja Juha Kinnunen – ja korosti että ei halua kyseenalaistaa kuntien oikeutta toimia näin itsehallintonsa puitteissa.
Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko, kesk., myönsi suoraan, että ei tiedä, kuinka tilanteeseen saataisiin selkeä ratkaisu.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Rajoittavan lainsäädännön reunaehdot ovat sellaiset että kaikkien tapausten estämiseen se ei pure. Tämä on ollut pohdinnoissamme syvästi, Saarikko sanoi ja toivotti kuntapäättäjille malttia ja viisautta.
Uudellamaalla kunnille on tehty selväksi, että yksittäisiin poukkoiluihin ei kannata lähteä, sillä kustannukset voivat jäädä kunnalle, Uudenmaan maakuntauudistuksen muutosjohtaja Markus Sovala totesi.
Myös Vehviläisen mukaan tiedotus kuntiin päin omien ratkaisujen mahdollisista seurauksista voi toimia yhtenä ratkaisun avaimena, Vehviläinen arvioi.
– Pidän todella tärkeänä, että maakuntavaltuusto voi arvioida ja päättää maakunnan palveluverkosta. Jos yksittäiset kunnat tekevät ratkaisuja joissa kiinteistöt menevät muitten käsiin, se voi olla palveluverkon kannalta erittäin hankalaa. Tätä pitää tehostaa. Pitää pystyä aukaisemaan kysymystä täsmällisemmin, Vehviläinen sanoi.
Samaa mieltä on alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti.
– Uusi sote on paikkariippumaton, kannattaa miettiä asukkaiden ja veronmaksajien kannalta, kannaattaako ryhtyä sellaisiin viritelmiin, joissa pienellä paikkakunnalla turvataan jonkun sote-keskuksen seinät, Pöysti evästi Kuntatalolla.
– Rakennusinvestointeja ja muita harjoituksia pelottavan paljon liikkeellä, Pöysti sanoi.
Reina: Reilu kompensointi toisi uskottavuutta
Saarikon mukaan tiedossa on myös kuntia, joissa oma yksilöllinen ratkaisu on ollut vahvasti pöydällä mutta harkinnan jälkeen se on vedetty pois.
– Kuntien pitää saada miettiä tätä, mutta on perusteltua katsoa kauemmas kuin vain seuraavien kahden vuoden päähän. Ymmärrän, että kuntapäättäjä pohtii, miten ne peruspalvelut säilyvät, kun tulee maakunta eikä kukaan tiedä mitä tapahtuu. Voi olla että tarvitaan tällainen kuplintavaihe, Saarikko pohti.
Kuntaliitto on toistuvasti esittänyt, että sote-omaisuuden menetykset kompensoidaan kunnille täysimääräisesti, ja tähän viittasi myös Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina vastuuvalmistelijoiden tapaamisessa.
Reina korosti, että kompensaation tulee olla sellainen, että se koetaan oikeudenmukaiseksi.
– Mitä reilumpi kompensaatio on, sitä paremmin se hillitsee yksitttäisiä ratkaisuja. On tärkeä tehdä tämä uskottavasti, Reina painotti.
Juuan kunnanjohtaja Markus Hirvonen kävi viime viikolla keskustelua sote-uudistuksen omaisuusvaikutuksista perustuslakiprofessorien kanssa Twitterissä:
Kuin olisi laput silmillä, jokasella päättäjällä! Ei tule mitää Sotea, ainakaa tällä vauhdilla!!!
Maalainen!
Niin, montakos lakia siitä maakunta-sote-uudistuksesta nyt onkaan läpäissyt eduskunnan?
Minun mielestä koko SOTEN saa haudata ja jäitä hattuun. Se ei vastaa alkuunkaan sitä mikä oli alkuperäinen ajatus. Kuinka paljon siihen on uhrattu rahaa, palavereja, aikaa ja kaikki edelleen alkutekijöissä. Komeasti vain uskotaan että maali on lähellä, ja kilvan kiitellään sen valmistelua. Aivan käsittämätöntä soppaa. Nyt pitäisi kauniisti ja reilusti ottaa se lusikka sieltä sopasta ja katsoa peiliin. Suurille yrityksillekö me uhrasimme terveyshuoltomme, ainakin suuret ovat ostaneet pieniä ja rahat menevät ulkomaille. Kunnat jäävät koko hommasta ulos.
Utopistinen ajatuskin SOTEN hyvästä tuloksesta. Olisiko sittenkin parasta palata pieniin edullisiin kuntien ja kaupunkien yksiköihin. Suomen terveydenhuollon kustannukset ovat vertailukykyiset. Suuruuden hulluus on lopetettava heti.
Kukaan ei pysty laskemaan kuinka paljon Paras/SOTE -hankkeen osalta on kustannuksia syntynyt turhasta. Hirveä määrä valtakunnallisia, alueellisia ja paikallisia seminaareja on pidetty 10 vuotta. Ministerit ja virkamiehet ovat juosseet saarnaamassa SOTEN ihanuutta ja kuinka kansalla on lähellä palvelut. Kuitenkin koko ajan näkyy lävitse, että semmoista ei ole näköpiirissä. Tuskin on loukkaavaa sanoa, että nyt saisivat kaikki jo hävetä. Kansaa ei kuulla, kansanedustuslaitoskin on muuttunut hallituksen edustuslaitokseksi ja juoksupojaksi., kun ei montakaan kriittistä puheenvuoro sieltä suunnalta kuulu.