Kuva: Valtioneuvosto
Alivaltiosihteeri Päivi Nerg katsoo, että valmistelun eteneminen kentällä ennen lainsäädännön hyväksymsitä on normaalia.

Sote- ja maakuntauudistukseen käytetty työpanos ei mene hukkaan, vaikka kävisi niin, että ei tule minkäänlaista maakuntahallintoa, vakuuttaa projektijohtaja, alivaltiosihteeri Päivi Nerg.

Myös juridinen puoli on kunnossa, hän sanoo.

Virkamiehet ja reformiministeriryhmä työstävät parhaillaan vastinetta perustuslakivaliokunnan valinnanvapauslakia koskevalle mietinnölle. Ministerit ovat ilmoittaneet, että vastineen pitää valmistua tällä viikolla.

Kritiikkiä valmistelun laajuudesta

Pitkälle edennyt valmistelu erityisesti kentällä lainsäädännön ollessa kesken on herättänyt kritiikkiä niin oikeusoppineiden keskuudessa kuin kentälläkin.

Valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen piti Yleisradion haastattelussa ongelmallisena asetelmaa, jossa eduskunnalle yritetään luoda painetta vetoamalla siihen, kuinka paljon valmistelua on tehty jo kentällä.

– Eduskunta yritetään asettaa jo toteutuneen eteen. Tässä ovat valmistelu, eduskuntakäsittely ja lain voimaantulon jälkeiset tapahtumat menneet vahvasti sekaisin. Kuten perustuslakivaliokunnan lausunnosta näki, eduskunta on kuitenkin pystynyt vastustamaan tätä painetta, Ojanen totesi Yleisradiolle.

Nerg vetoaa toimivaltaan

Nerg vastaa yleisesti arvosteluun viittaamalla hallituksen toimivaltaan ja hyvään valmistelukäytäntöön.

– Tämä kaikki on tehty valtioneuvoston kehittämistoimivallalla ja eduskunnassa päätetyllä rahoituksella, hän perustelee.

– On hyvä hallintotapa ja ihan normaali järjestys, että asian kehittely alkaa samalla kun lainvalmistelu käynnistyy.

Nerg huomauttaa, että eduskunta osoitti valmisteluun rahaa 2017 eli hyväksyi siinä yhteydessä osaltaan valmistelutyön.

Nerg myöntää, että tilanne on kuitenkin sikäli poikkeuksellinen, että kun valinnanvapauslaki palautui 2017 uudelleen valmisteltavaksi, valmistelutyön annettiin jatkua ja eduskunta antoi rahaa valmisteluun kentällä. Sitä työtä on jatkettu.

Hän painottaa, että osa laeista on ollut eduskunnan käsittelyssä vaikka valinnanvapauslaki menikin uusiksi.

Pilottihankkeet vastatuulessa

Valinnanvapauskokeilu sai eduskunnan perustuslakivaliokunnalta kritiikkiä. Asiasta on myös tehty kantelu oikeuskanslerille.

Pilottihankkeille on jo tämän vuoden budjetissa rahaa. Uudistusta valmisteleva reformiministeriryhmä on valinnut kymmenen maakuntaa, joiden alueella kokeilu on ollut tarkoitus toteuttaa. Maakunnat eivät vielä tiedä, ovatko ne listalla. Rahat ovat siis vielä jakamatta.

Nergin mukaan moitteet johtuivat siitä, että perustuslakivaliokunnan mielestä kriteerit eivät ole tarpeeksi tarkat.

Pykäliä muokataan nyt täsmällisemmiksi, hän sanoo.

Uusimaa ihmettelee

Uudenmaan maakuntavaltuusto keskusteli tiistaina siitä, onko maakunnan syytä jatkaa uudistuksen valmistelua, kun sen toteutuminen on epävarmaa ja valtuusto vastustaa koko hanketta.

Monet uudistuksen vastustajatkin kuitenkin katsoivat, että valmistelua on pakko jatkaa, jotta ollaan valmiita jos uudistus astuu voimaan.

Nerg huomauttaa, että valtaosa valmistelutyöstä on hyödyllistä, vaikka uudistusta ei tulisikaan.

– Kentältä tulee jatkuvasti palautetta siitä, että kehitystyö on edennyt, on löydetty yhteistyön muotoja. On saatu perustetuksi tässä vaiheessa kuntayhtymiä.

Esimerkkinä hän mainitsee Kotkan ja Kouvolan yhteistyön.

– Valmistelurahoitusta on käytetty maakunnissa pitkälti palveluiden sisältöjen ja maakunnallisten ratkaisujen kehittämiseen, kuten sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan kehittämiseen osana uutta maakuntarakennetta. Tämä kehittäminen on tullut tarpeeseen ihan ilman maakuntauudistustakin, sanoo Nerg.

Tarve ei riipu maakuntauudistuksesta

– Uudistuksille on joka tapauksessa tarve, joka ei riipu maakuntauudistuksesta, Nerg vakuuttaa.

– Ei se raha ole mennyt hukkaan.

Välttämättömästä uudistustyöstä Nerg mainitsee esimerkkinä myös sote-alan ICT-sektorin, jonka kehittämiseen on käytetty rahaa ja voimavaroja.

Pienimpien toimijoiden sote-voimien kokoamisesta lienee melko yleinen yhteisymmärrys. Mutta esimerkiksi pääkaupunkiseudun kunnat eivät ole myöntäneet tarvitsevansa uudistusta. Tiistaina Turun valtuusto päätti vastustaa uudistusta. Kritiikkiä on tullut muistakin suurista kaupungeista.

Toisaalta Uudenmaan maakunnan elimissä on muistutettu myös siitä, että maakunta on muutakin kuin pääkaupunkiseutu.

450 miljoonan potti

Maakunta- ja sote-uudistuksen valmisteluun kohdistetaan hallituksen vuosia 2019–2022 koskevan päätöksen ja jo tehtyjen talousarvioratkaisujen myötä rahoitusta noin 450 miljoonaa euroa vuosina 2017–2019.

– Rahoituksesta on käytetty noin neljännes. Valtaosa käytetystä rahoituksesta on kohdistunut maakuntien liitoille, jotka ovat vastanneet uudistuksen esivalmistelun organisoimisesta maakunnissa. Liittojen kautta rahoitus on ohjautunut esimerkiksi kuntiin, joiden henkilöstöä on osallistunut muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kehittämiseen osana uudistusta. Lisäksi rahoitusta on kohdistettu maakuntien yhteisten palvelukeskusten pääomittamiseen sekä uudistuksen valtakunnalliseen valmisteluun, Nerg kertoo.

Eero Karisto
Eero Karisto
eero.karisto@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Nyt olisi aika ihan rauhassa pysähtyä ja rauhoittua sotemakuasioissa. Oikein ottaa rauhassa koko kesä ja antaa ajatusten seestyä. Kun on selvää, että sotemaku ei ota ja etene, on tosiasioitten tunnustaminen nyt paikallaan. On myös aika nähdä sekin, että asiat hoituvat ja tapahtuvat nytkin ja vieläpä yllätys yllätys kustannustehokkaastikin!

    On kuvitteellista harhaa, että hallinnollisilla uudistuksilla saavutetaan kustannussäästöjä, joita on jo nytkin saavutettu ilman toimivien järjestelmien sekoitttamista. Sotemaku ei ole mikään alkemisti tekemään oletuksista rahaa. Siis nyt pitää pysähtyä ja palata alkuruutuun ja rauhassa ajatttelemaan ja ihmettelemään ja ottamaan oppia vaikkapa Havukka-ahon ajattelijan Konsta Pylkkäseltä!

  2. Juuri näin kuin Keuruun valtuuston pj Lauri Oinonen kokemuksella kirjoittaa. SoTea ei saa “sössiä”, viedään se maaliin. Sitä on valmisteltu yli 13 vuotta.
    Tämän jälkeen Maakuntahallinto, jota on valmisteltu 155 vuotta ja Valinnanvapaus asteittain valinnanvapauspilottien kokemuksia hyödyntäen. Näissä avainsana on DIGITALISAATIO. Kiitos.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*