Nuorten kokemukset vähättelystä ja epäasiallisesta kohtelusta ovat yleisiä
Kuva: Ville Miettinen
Diakin raportin mukaan nuoret pitävät ystäviä yhtenä suurimmista voimavaroista arjen vaikeuksissa. Moni muuta tukea vailla oleva nuori saa tukensa jaksamiseen juuri ystäviltään. Yksinäisyyden kokemukset ovat kuitenkin yleisiä, ja yksinäisyyden, yksin jäämisen sekä väliinputoamisen teemat nousevat keskusteluissa esiin.
Avun tarpeen tunnistaminen ja avun hakeminen on jätetty pitkälti nuorten omalle vastuulle. Itsetunnon ja jaksamisen vajeet, raha-asiat, tulevaisuuspohdinnat sekä mielenterveyden pulmat ajavat nuoria arjessa ahtaalle. Olemassa oleva tuki ei kuitenkaan riittävästi vastaa nuorten hätään.
Muiden muassa nämä epäkohdat käyvät ilmi Diakonia-ammattikorkeakoulun aiemmin huhtikuussa julkaistusta raportista, jonka aineistoja on kerätty nuorten ryhmäkeskusteluissa Helsingissä, Kotkassa Kuopiossa ja Oulussa syksyllä 2018.
Raportin esittämien suositusten mukaan esimerkiksi osallistuminen palveluiden kehittämiseen pitää olla helppoa ja vapaaehtoista, ja keskustelujen sisällön ja rakenteen tulee vastata nuorten tarpeita ja kiinnostusta.
”Monelle nuorelle vaikuttaminen on tärkeää. Kuitenkin esimerkiksi syrjäytymisvaarassa olevat ja syrjityt nuoret kokevat helposti itsensä muita vähäpätöisemmiksi, mikä voi heikentää osallistumista ja halua vaikuttaa”, raportin suosituksissa todetaan.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Nuorten tuen tarpeet ovat usein sellaisia, joihin siiloutuneesta palvelujärjestelmästä ei löydy helposti apua. Monissa tilanteissa apua ja tukea olisi pitänyt saada jo paljon aiemmin, kuin on saatu, tutkija ja projektipäällikkö Reija Paananen sanoo.
Nuorten kevyet palvelupolut – 3X10D -hankkeessa kerättiin syksyllä 2018 Helsingissä, Kotkassa, Kuopiossa ja Oulussa nuorten tuen tarpeita ja näkemyksiä siitä, miten nuoret ja palvelut saataisiin paremmin kohtaamaan.
Keskustelujen pohjana käytettiin 3X10D-elämäntilannemittaria, jonka osa-alueet ovat terveys, perhe, toimeentulo, asuminen, pärjääminen (opiskelu, työ), itsensä kehittäminen, itsetunto, ystävät, vaikeuksien voittaminen ja elämä kokonaisuutena.
Keskusteluissa huomattiin, että nuorten tuen tarpeet ovat moninaisia, ja usein tuen tarpeita ilmenee monella eri elämän osa-alueella. Avun tarpeen tunnistaminen ja avun hakeminen on jätetty pitkälti nuorten omalle vastuulle, mutta tänä päivänä nuorten tuen tarpeet ovat usein sellaisia, joihin siiloutuneesta palvelujär-jestelmästä ei löydy helposti apua.
Monissa tilanteissa apua ja tukea olisi pitänyt saada jo paljon aiemmin. Yleisiä ovat myös kokemukset vähättelystä ja epäasiallisesta kohtelusta.
Nuorten toiveissa korostuvat kolme kovaa K:ta: kohtaaminen, kuuntelu ja kannustaminen. Näiden lisäksi toivotaan kokonaisvaltaisuutta, inhimillistä kohtelua, aitoa välittämistä ja rinnalla kulkemista.
– Nuoret aikuiset tunnistavat elämässään kääntöpisteitä, joissa toisenlaisen tuen tai toiminnan turvin asiat olisivat voineet kääntyä parempaan suuntaan, Paananen sanoo.
Oikean palvelun löytäminen on vaikeaa
Nuorten silmin palvelut näyttävät pirstaleisilta ja niihin hakeutuminen sekä oikean palvelun löytäminen on vaikeaa.
Kiusaamiseen ei nuorten mielestä vielä tartuta kunnolla. Empatiataitoja ja ihmisten kohtaamista pitäisi nuorten mukaan opettaa jo varhaislapsuudesta lähtien. Moniin arkisiin asioihin, kuten talousasioiden hoitoon, tukiin, asumiseen ja ammatinvalintaan kaivataan selkeämpää tietoa ja parempaa opastusta.
Nuoret kaipaavat tukea koko perheelle ja muutenkin kuin kriisitilanteissa. Erityistä tukea tarvitaan mielen hyvinvointiin ja mielenterveyden ongelmiin.
Palvelujärjestelmän siiloutuneisuus yhdistettynä nuorten kokemaan pompotteluun ja vähättelyyn pitkittää ja monimutkaistaa avun saamista. Tuen tarpeisiin vastaaminen edellyttää ammattilaisilta ja päättäjiltä uudenlaista ajattelua ja muutosta nykyiseen ammatillisuuteen.
– Nuorten peräänkuuluttamat inhimillinen kohtelu ja aito välittäminen eivät vaadi lisäresursseja, Paananen muistuttaa.
Lue myös:
Nuoren viesti hallitusneuvottelijoille – kuunnelkaa meitä!
