Oulun integraatiohankkeessa panostetaan mielenterveyden perustason hoitoon– ”Laaja tietopohja mahdollistaa toimenpiteiden oikean kohdistamisen”
Kuva: Sonja Eloranta
Oulun kaupungin ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin palveluintegraatiossa on pystytty yhdistämään sirpaleisia tietojärjestelmiä ja hiomaan palveluja tiedon pohjalta.
Ainutlaatuisen tietovarannon pohjalta hoito- ja palveluketjuja kehittävä Oulun kaupungin ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin sote-integraatiohanke mahdollistaa myös perustason mielenterveyspalvelujen vahvistamisen, uskoo hankkeen muutosjohtaja, psykiatri Hannu Säävälä.
Oulun ja PPSHP:n hankkeessa on THL:n tutkimusluvalla voitu tarkastella sote-palvelujen käyttöä erilaisia tietokantoja yhdistämällä.
Yli 75-vuotiaiden sote-palvelupolkua on jo alettu uuduudistaaen tiedon pohjalta, ja seuraavaksi hiotaan päihde- ja mielenterveyspalvelujen polkua.
Hallinnollisen ratkaisun sijaan tarkoitus on keskittyä hoidon sisältöihin ja palvelupolkuihin. Työ vaatii neljän eri tahon yhteistyön tiivistämistä ja tavoitteena on yksi toiminnallinen kokonaisuus, Säävälä kertoo.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Nuo neljä tahoa ovat Oulun mielenterveyspalvelut, perusterveydenhuolto, sosiaalipalvelut ja OYSn psykiatria.
Perustaso vahvemmaksi
Yhdyspintojen hiomisen ohella suuri hanke on pyrkimys perusterveydenhuollon mielenterveystyön tehostamiseen.
– Puhutaan ennen kaikkea konsultaatiotoiminnan vahvistamisesta, mutta myös koulutuksesta ja strukturoitujen työmallien kehittämisestä niin, että yleislääkärit psykiatristen sairaanhoitajien tuella pystyisivät paremmin vastata toiveisiin mitä potilaskunnalla on, Säävälä sanoo Kuntalehdelle.
Perustason vahvistaminen mielenterveyspalveluissa on valtakunnallinen haaste. Palvelujen vähäisyys tai puuttuminen perustasolla näkyy muun muassa nuorten psykiatristen erikoissairaanhoidon palvelujen kuormittumisena.
Vastauksena haasteeseen Oulussa halutaan lisää matalan kynnyksen kevyempiä palveluja. Kohderyhmänä hankkeessa ovat kaikenikäiset päihde- ja mielenterveyspotilaat.
– Kun pystymme tarjoamaan tukea arkeen, tarve psykiatriseen erikoissairaanhoitoon laskee ja potilaat pärjäävät paremmin. Tavoitteena on, että mielenterveyspotilaan hoitoketju alkaa hyvinvointikeskuksesta. Psykiatrialla tulee olla Oulussa vain yksi päivystys ja sosiaalihuolto täytyy ottaa mukaan hoitoketjun alusta lähtien, sanoi asiantuntijalääkäri Matti Kaivosoja Oulun sote-integraatiohankkeen seminaarissa aiemmin tässä kuussa.
Hannu Säävälän mukaan ratkaiseva rooli on sillä, että saadaan palvelut lähemmäs potilaita ja löydetään jo perustasolla jo varhaisessa vaiheessa apua tarvitsevat ihmiset, ja heille olisi räätälöitynä nopeasti käyttöön otettavia palveluita.
Yhtenä tavoitteena Oulussa on, että psykoterapeuttisissa interventioissa saataisiin painopistettä siirrettyä varhaisempiin vaiheisiin. Se on myös valtakunnallisesti merkittävä hanke.
– Meillä on hyvä tilanne, kun eri osapuolet ovat vahvasti hankkeen takana. Osana hanketta saadaan myös psykoterapian kenttä paremmin palvelemaan apua tarvitsevia ihmisiä.
Tieto laajasti käyttöön
Palvelujen kehittämisessä olennaista on tietoa siitä, miten palvelut ovat toimineet tähän asti, ja miten erilaiset asiakkaat käyttävät erilaisia palveluja. Tämän kartoittaminen sirpaleisista tietojärjestelmistä on yleensä vaikeaa ellei mahdotonta. Oulun ja PPSHP:n hankkeessa THL:n tutkimusluvalla yhdistetty tietovaranto on Säävälän mukaan mahdollistanut olennaista sellaista selvitystyötä.
Laaja tietopohja on auttanut näkemään, mitä puutteita on. Tiedetään esimerkiksi, että Oulun kaupungin mielenterveyspalvelujen piirissä on noin 10 000 ihmistä, joista noin puolet käyttää runsaasti myös perusterveydenhuollon palveluja.
– Tiedämme nyt, että joka tapauksessa terveyskeskusten lääkärit ja psykiatriset sairaanhoitajat kohtaavat melkoisen osan mielenterveyspotilaista, jotka käyttävät myös erikoissairaanhoidon palveluita.
– Tälle potilasryhmälle tarvitaan välineitä käsiin perusterveydenhuollossa, jotta he saisivat tuekseen sen mitä kaipaavat.
Tiedon avulla toimenpiteitä on mahdollista kohdistaa suoraan ”kuumiin kohtiin”, eikä energiaa kulu uusien rakenteiden luomiseen.
– Rajapintoja kehittämällä saamme enemmän tehoa irti tästä apparaatista. Resurssia ei mene hukkaan siihen, että tehdään jotain asioita päällekkäin ja palveluverkkoon jää reikiä joihin potilas putoaa, kun seuraava palveluverkko ei saakaan koppia hänestä.
