Porissa uskotaan Satakunnan sote-alueeseen

Porin kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen uskoo maakunnalliseen sote-ratkaisuun. Hän esittää, että kaupunginhallitus lausunnossaan kannattaa Satakunnan omaa sote-aluetta.

Luukkanen korostaa, että alueen täytyy kattaa koko maakunta. Hänen mukaansa koko Satakunnan väestöpohja yhteensä on riittävä takaamaan päivystysasetuksen mukaisen kattavan päivystysvalmiuden säilymisen maakunnassa.

Luukkosen mukaan tavoitteena pitää olla toimintamalli, jossa palvelujen nopea saatavuus ja saavutettavuus sekä modernin sähköisen asioinnin tarjoamat mahdollisuudet korostuvat.

Hän katsoo, että parhaat tulokset mallin rakentamisessa voidaan saavuttaa laatimalla yhteistyössä alueella jo vaikuttavien yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa Satakunnan alueprofiili 2025, jonka perustalle sote-alueen toiminnot rakentuvat.

Lisäksi hän pitää tärkeänä, että valmistelutyö pohjautuu alueella jo olevaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntemukseen.

Sopivana alustana valmistelutyölle Luukkonen näkee Satakunnan sairaanhoitopiirin.

Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallitus on esittänyt Satakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon vapaaehtoisen yhdistämisen valmistelun aloittamista siten, että Satakuntaliitto toimisi valmistelun alustajana koordinoijana.

– Tämä on mahdollista sillä edellytyksellä, että valtioneuvosto sote-hallintoalueita määritellessään delegoi valmistelu- ja koordinointivastuun maakuntien liitoille, Luukkonen sanoo.

Hänen mukaansa Satakuntaliitto voi toimia kaikissa tapauksissa hankkeen rahoittajaviranomaisena.

 

Valmistelut etenevät odoteltaessa

 

Ratkaisua sote-alueiden määrästä odotettiin alun perin lokakuussa, mutta hallitus on jo ilmoittanut, että päätös siirtyy marraskuuhun. Melko yleisesti oletetaan, että kokoomukselle riittäisi viisi aluetta ja keskustassa nähtäisiin mielellään jopa 19 aluetta. Näkemysten taustalla on nähty sekä tehokkuusargumentteja että valtapoliittisia perusteita.

Hallituksen ratkaisua odoteltaessa esille on nostettu erilaisia malleja. Jos päädytään viiteen sote-alueeseen, Satakunta ei luonnollisesti omaa aluetta saa, ei ehkä edes kymmenen alueen mallissa. Jos hallitus päätyy maksimiksi ilmoittamaansa 19 alueeseen, Satakunta saa oman sote-alueen.

Esillä on ollut muiden ohella nykyisiä sairaanhoitopiirejä tai vaalipiirejä tai maakuntia noudattava jako. Niissä malleissa Satakunta saisi oman sote-alueen.

Vaalipiiriuudistuksessa Satakuntaa sovitettiin yhteen Varsinais-Suomen kanssa, mutta siitä ei syntynyt päätöstä. Satakunta on kahdeksalla kansanedustajalla toiseksi pienin vaalipiiri Lapin jälkeen.

 

Toiveina ainakin omat tuotantoalueet

 

Useissa maakunnissa tehdään töitä oman sote-alueen saamiseksi. Pohjois-Karjalassa perustettiin tällä viikolla jo oma sopimusperusteinen sote-alue, jolle kunnat joka tapauksessa siirtävät sote-asiat kunnes valtakunnan tason ratkaisut astuvat voimaan.

Muissakin maakunnissa on valmisteluja eri vaiheissa. Vaikka ne eivät johtaisikaan lopulta omaan pysyvään sote-alueeseen, maakunnissa toivotaan ainakin omia tuotantoalueita.

Valmiiden organisaatioiden rakentamisen lisäksi kunnat ja alueet pyrkivät vaikuttamaan tulevaan asemaansa ja palveluihinsa muun muassa tekemällä ulkoistussopimuksia ja investoimalla kiinteistöihin. On puhuttu sairaaloiden kilpavarustelusta.