Riihimäen Sulkko: Sote-malli mietittävä uusiksi hallitusneuvottelujen yhteydessä
Kuva: Ville Miettinen
Uudellemaalle mietitään sote-erillisratkaisua, joka poikkeaisi muusta maasta.
Tulevien hallitustunnustelujen yhteydessä olisi erinomainen tilaisuus miettiä uudestaan sote-uudistuksen suuntaa, sanoo Riihimäen kaupunginjohtaja Sami Sulkko.
Sulkon mielestä eteenpäin pitäisi pyrkiä kuntien ja kaupunkien toiminnan pohjalta maakunta-sote-malli unohtaen.
– Maakunta-sote tulee aiheuttamaan merkittäviä ongelmia, ja tämä momentum pitäisi käyttää ylimääräisen hallinnon poistamiseen, Sulkko sanoo Kuntalehdelle.
Hän perustelee näkemystään sillä, että maakunnista näyttää tulevan aivan liian pieniä. Uusi väliportaan hallinto käytännössä musertaa kuntaperusteisen järjestelmän, Sulkko arvioi.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Ongelmia maakuntamallissa Sulkon arvion mukaan tulevat olemaan esimerkiksi kustannusten karkaaminen ja rajapintaongelmat.
– Kaikki riskit olisi vältettävissä, jos olisi rohkeutta ja kykyä avata asiat hallitusneuvotteluissa.
Sulkon mukaan Suomessa on iso määrä kuntia, jotka ovat väärässä hallinnon rakenteessa maakuntauudistuksen myötä.
– Esimerkiksi meille ilmoitettiin, että Riihimäki ei saa vaihtaa Uuteenmaahan ja Uudenmaan soteen ja maakuntaan, koska on poliittinen sopimus, että nykyisellä maakuntarakenteella mennään. Mielestämme tällaiset poliittiset sopimukset ovat vanhaa maailmaa. Pitäisi aina katsoa, mikä on tarkoituksenmukaisin viitekehys missäkin. Ei julkishallinto voi olla näin jäykkää 2020-luvun Suomessa.
Kuntapohjalta sotessa etenemistä on nostettu eri tahoilta sen jälkeen, kun Sipilän hallituksen sote-uudistus pysähtyi hallituksen eroon maaliskuussa.
Toukokuussa kuuden suurimman kaupungin, eli Helsingin, Espoon, Tampereen, Vantaan, Oulun ja Turun, kaupunginjohtajat esittivät yhteisessä kannanotossaan, että kunnilla tulisi olla valta päättää palveluiden järjestämisestä itse
– On aito riski, että jättiuudistukset kaatuvat toinen toisensa jälkeen joko poliittisiin tai lainsäädännöllisiin haasteisiin, kaupunkien johtajat totesivat.
Heidän mukaansa kuntapohjaisella mallilla tuloksia syntyy nopeasti, sillä palveluiden uudistaminen on mahdollista aloittaa heti.
Niin ikään toukokuussa, ennen Rinteen hallituksen hallitusohjelman laatimista, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainio muistutti kuntapohjaisen soten eduista ja totesi, että ”etukäteen määritelty hallintomalli ja aikataulu ovat myrkkyä onnistumiselle”.
Kuntapohjainen soten uudistaminen on jo käytännössä käynnissä useissa kunnissa ja maakunnissa, joissa odotetaan valtakunnallisia virallisia ohjeita.
Monilla alueilla palveluja uudistetaan sote-kuntayhtymissä, joista suuressa osassa on koettu talousongelmia viime vuosina. Myös kuntayhtymien omistajaohjaus on herättänyt keskustelua.
Sami Sulkon mielestä eteenpäin voisi mennä niin, että kaupungit ja kunnat tuottavat palveluja, ja yhtymärakenteet poistettaisiin.
– Mentäisiin kolmen sairaanhoitopiirin malliin tai vastuukuntamalliin erikoissairaanhoidossa, ja otettaisiin Ruotsin mallin mukainen niin sanottu kuntayhtiömalli, johon saataisiin luultavasti tehokkuuksia paremmin. Niiden ohjaus olisi järkevämpää kuin yhtymien ohjaus käytännössä on.
Kuntapuolen terveisiä hallitusneuvotteluihin. Makusote kannattaa unohtaa ja palauttaa kuntaperusteinen malli. Lisäksi osakeyhtiölakiin kuntayhtiömalli, johon sovelletaan julkisuuslakia. Kuntaliitto ja @MinnaKarhunen, kopin paikka? #edunvalvonta #kunnat #hallitusneuvottelut
— Sami Sulkko (@Sami_Sulkko) December 3, 2019
Näitä outoja kiertolaisia on maapallon lisäksi avaruudessa. Ei annettavaa maailmankaikkeudessa, eikä …
Omalaatuista antaa palstatilaa kaverille, joka ei hahmota kunnan tehtäviä. Joku kommentoi kaveria erään palveluspaikan ”salaisten palvelujen” perustajana.