Pirkanmaan sairaanhoitopiirin pääosin omistama Helsingin Sydänsairaala aiheuttaa tyytymättömyyttä HUSissa. (Kuvakaappaus Sydänsairaalan verkkosivulta)

Siikalatvan tapaus ei ole ensimmäinen kunta-alan terveydenhuollon reviiritaistelu. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri omistaa Helsingissä Sydänsairaalan, mistä on seurannut sananvaihtoa HUSin kanssa. Todennäköisesti valinnanvapauden ja ulkoistussopimusten myötä tulee lisää reviirikiistoja.

HUSissa on epäilty, että Sydänsairaala kalastelee asiakkaita kyseenalaisin keinoin.

Nykylain mukaan kansalainen saa valita erikoissairaanhoitopiirin, mutta ei tiettyä sairaalaa. HUSissa on epäilty, että Pirkanmaan sairaanhoitopiiri markkinoi uusmaalaisille nimenomaan Helsingissä olevaa Sydänsairaalaa. Ilman sitä PSHP:lle olisi huomattavasti vaikeampi houkutella asiakkaita Uudeltamaalta.

Nyt esimerkiksi helsinkiläinen – tai mistä tahansa Suomesta kotoisin oleva – sydänpotilas voi mennä Sydänsairaalaan ensin yksityisvastaanotolle ja saada sieltä lähetteen julkiseen erikoissairaanhoitoon ja valita, että saa sen samaisessa Sydänsairaalassa.

Potilas pääsee hoitoon nopeammin kuin HUSin kautta, ja HUS maksaa laskun, potilas maksaa vain saman julkisen palvelun asiakasmaksun kuin maksaisi HUSin hoidossa.

HUS ja Sydänsairaala ovat kiistelleet laskutuksesta. Sydänsairaala on kieltäytynyt antamasta HUSille kaikkia tämän pyytämiä selvityksiä tietosuojan perusteella. HUSissa on katsottu, että hoidot Sydänsairaalassa tulevat kalliimmiksi kuin muualla ja että tämä johtuu ehkä siitä, että siellä käytetään löysempiä kriteerejä.

Jos Sydänsairaalan potilaista huomattava osa on muualta kuin Pirkanmaalta, se voi ainakin teoriassa maksimoida tulonsa hoitamalla potilaita yläkanttiin, kun laskut hoidoista lähtevät muihin sairaanhoitopiireihin.

Asian tekee mielenkiintoisemmaksi se, että Sydänsairaalalla on myös yksityisiä omistajia. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri on Sydänsairaalan pääomistaja, mutta neljänneksen siitä omistavat yksityiset, tiettävästi hoitavat lääkärit.

Kuntaliitto ja ministeriöt samaa mieltä

Toisin kuin Siikalatvan tapauksessa, Sydänsairaalan lainmukaisuutta ei ole kyseenalaistettu.

Kuntaliiton lakiasiainjohtaja Arto Sulonen kiistää, että Kuntaliitto olisi antanut lausunnon, jonka mukaan Siikalatvan ja Mehiläisen hanke terveysaseman perustamisesta Ouluun olisi lainmukainen.

– Olemme antaneet vain muutaman lauseen pituisen sähköpostivastauksen. Siinä otetaan kantaa vain yleisellä tasolla siihen, miten kunta voi sijoittaa toimipisteitään.

– Siitä, kuka voi palveluja käyttää ja kenelle laskuja lähetetään, ei ollut mitään puhetta, Sulonen painottaa.

– Sinällään lainsäädäntö ei estä sitä, että kunta A järjestää toimintaa kunnan B alueella, Sulonen huomauttaa.

Hän painottaa, että Kuntaliiton ja Siikalatvan hankkeeseen kriittisesti suhtautuvien ministeriöiden kannanotoissa ei ole mitään ristiriitaa.

Kuntarajoja ylitetään eri tavoin

Monet kunnat omistavat esimerkiksi virkistysalueita tai maata toisen kunnan alueella, ja sitä ei tiettävästi ole missään kyseenalaistettu. Niissä ei kuitenkaan ole kysymys siitä, että omistava kunta lähettäisi käytöstä laskuja käyttäjien kotikunnille.

Maanomistuksella toisen kunnan alueella on kuitenkin pyritty vaikuttamaan toisen kunnan kaavoitukseen. Helsinki osti aikanaan runsaasti maata Sipoosta, kunnes lopulta sai osan kunnasta liitetyksi itseensä Sipoon vastustuksesta huolimatta.

Perusteena lain tarkoitus

VM:n Siikalatvan tapauksesta laatimassa muistiossa on selkeä johtopäätös, jonka mukaan Siikalatvan ja Mehiläisen hanke perustaa terveysasema Oulun kaupungin alueelle on lainvastainen.

Muistiosta on vaikea löytää yksiselitteistä ja kiistatonta lain kohtaa johtopäätökselle.

”Lain lähtökohtana on että kunnan omat sivutoimipisteetkin ovat kunnan alueella, eikä niitä ole tarkoitettu perustettavaksi toisen kunnan alueelle”, muistiossa todetaan. ”Laissa ei ole tästä nimenomaista säännöstä, mutta tarkoitus käy ilmi lainsäädännöstä kokonaisuutena”, muistiossa perustellaan.

Avuksi haetaan myös alan kirjallisuutta.

Muistiossa viitataan myös Heikki Harjulan ja Kari Prättälän kirjaan Kuntalaki – Tausta ja tulkinta, jota muistion mukaan pidetään kuntalain tulkinnan perusteoksena.

Kirjan mukaan kunta on alueyhteisö, joka toimii lähinnä omalla alueellaan ja jonka toiminta kohdistuu lähinnä oman kunnan asukkaisiin.

Mehiläisen etu vai kunnan tehtävät

Muistiossa viitataan toistuvasti siihen, että koko hankkeen takana on Mehiläisen pyrkimys laajentaa toimintaansa ja asiakaspohjaansa Oulussa valinnanvapauslainsäädösten perusteella.

Mehiläisen pyrkimyksen laillisuutta muistiossa ei kyseenalaisteta. Viesti on kuitenkin sellainen, että koska hankkeen varsinainen tavoite olisi tukea Mehiläisen liiketoimintaa, sitä ei voi perustella Siikalatvan kunnalle kuuluvien tehtävien hoitamisella.

Sitä paitsi, jos siikalatvalaiset tarvitsevat terveyspalveluja Oulun kaupungin alueella, niiden tarjoaminen kuuluu nykyisen lainsäädännön perusteella muistion mukaan ensisijaisesti Oulun kaupungin velvollisuuksiin, ei Siikalatvan.

Siikalatvan kunta pohtii asiaa uudelleen tänään maanantaina.

Ministeriöiden kannasta tarkemmin Kuntalehdessä täällä

 

Eero Karisto
Eero Karisto
eero.karisto@kuntalehti.fi
Jaa artikkeli
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Tämä on taas yksi ideologinen taistelu, jolla tehotonta järjestelmää pyritään suojaamaan. Mikäli yksityisille annettaisiin mahdollisuus reilusti haastaa julkinen, olisi seurauksena laadun paraneminen ja hintojen lasku. Laatuun olisi pakko panostaa, koska asiakas ei enää tulisi takaisin ja prosessien uudistaminen johtaa taas tehokkuuteen. On käsittämätöntä, että kun julkisen puolen laatu ei riitä, yritetään kilpailu blokata byrokratialla. Tuossakin olisi mahdollisuus asiakasmäärän vähentymisen myötä sopeuttaa omaa organisaatiota, mutta mitä naurettavimmilla perusteilla näin ei tehdä. Joka kunnasta löytyy helposti noin 10-20 % ilmaa, jota ei oteta pois, koska kantti ei riitä: mieluummin nostetaan veroja, kun sopeutetaan toimintaa. Mutta ehkä meillä on varaa tähän.

  2. Nämä välitilamarkkinat, joissa jonot on pitkät HUS:lla, ja jonoja purkaa yksityinen, kertoo jotain. Niiden, jotka ei asu Helsingissä, ei kannata edes lähteä jonottamaan Helsinkiin, Päijät-Hämeen keskussairaala ja PHHYKY hoitaa sydänpotilaat huomattavasti nopeammin ja tehokkaammin ja julkisesti alle maan keskiarvon palvelut ja sinne kannattaa potilaat ohjata. Laskunmaksana on kuitenkin aina veronmaksaja.
    Huolestuttavaa on, jos yksityinen voittaa aina julkisen ihmisten mielissä tällä hetkellä, meillä ei enää kohta ole muita kuin yksityisiä palveluita ja yksityissairaaloita. Siihen pitää saada muutos. Julkisen vastuu ja velvollisuus korjata yksityisten tekemät leikkausvirheet ja pitää hoitoketju asiakaslähtöisesti kunnossa sekä tietoturvan siirto vaaraantuu, jos asiakas poukkoilee hoitoviidakossa eestaas, ja etsii kulloinkin sopivat hoitopaikat. Erityisen ikävää on silloin, kun puoliksi julkinen ja puoliksi yksityinen firma tulee fyysisesti toisen sairaanhoitopiirin alueelle eli perustaa sairaalan julkisen sairaalan viereen. Nämä pitäisi hoitaa mielummin osakkeiden vaihdoilla ja tuoda omalta alueelta asiakkaat toiseen julkiseen paikkaan, kun kalastaa toisen piirin asiakkaita väärin perustein.
    Jos julkisesta tule ei-kannattavaa, niin julkinenkin nostaa hintoja: miltä kuullostaa ambulanssilla tuodun ja teho-osastopäivän hintojen nosto yli todellisen kustannuksen, kun lääkärit mielummin menee yksityiselle kuin julkiselle, eikä lääkäreitä saa kuin moninkertaisilla palkoilla hoitamaan hätätapauksia julkisiin sairaaloihin, joilla on kuitenkin väestövastuu.

  3. Miksi sitä virhevastuuta ei kirjata normiksi? Kyllähän muussakin palvelutarjonnassa kuluttajasuoja toimii, miksei tässäkin? Toisaalta yksityisillä taas ei ole varaa laatuongelmiin, koska asiakkaat kaikkoavat. Julkiselle se on ihan sama, koska asiakkaat eivät voi mennä muualle.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*