Tohmajärven sote-palveluiden kokonaisulkoistus päättyi – "Ei tämä kuntayhtymä ideaalimalli ole"

Vuonna 2013 Tohmajärven kunnan sotepalvelut siirtyivät kokonaan yksityisen toimijan Attendon järjestettäviksi. Seurasi seitsemän kokonaisulkoistuksen vuotta. Palveluita tuotti ensin Attendo ja myöhemmin liiketoimikaupan seurauksena Terveystalo.

Vuoden 2020 alussa tapahtui päinvastainen käänne: tuottamisvastuu Tohmajärven sosiaali- ja terveyspalveluista palasi julkiselle puolelle, vuonna 2017 perustetulle Siun sote -kuntayhtymälle.

Terveystalon ulkoistuksista vastaavan liiketoimijohtajan Kirsi Pitkälän mukaan siirtymä on onnistunut hyvin ja osoittanut, että kerran ulkoistetut palvelut on mahdollista palauttaa julkiselle puolelle.

– Välillä pelätään, ettei ulkoistettuja sotepalveluita saada enää ikinä julkiselle. Tämä oli ensimmäinen iso kokonaisuus, joka palautui julkiseksi ja kotoutus sujui hyvin.

Tohmajärven kunta päätti kilpailuttaa sotepalvelunsa vuonna 2012 talousongelmien, nopeasti kasvaneiden sotemenojen ja lääkäripulan vuoksi. Kokonaisulkoistuksen tavoitteena oli saada kuntaan hyvät sotepalvelut ennustettavalla hinnalla.

Nämä tavoitteet täyttyivät, Pitkälä arvioi.

Paljon huomioitavia yksityiskohtia

Tohmajärven sotepalveluiden ydintoiminnot lähtivät pyörimään osana Siun sote -kuntayhtymää vuoden 2020 alusta.

– Jännittävä siirtymä sujui ihan hyvin, sanoo Siun soten terveys- ja sairaanhoitopalveluiden toimialuejohtaja Sirpa Kaipiainen.

Kaipiaisen mukaan muutoksen läpivienti kestää kauan. Kuntayhtymä, Terveystalo ja Tohmajärvi alkoivat suunnitella siirtymää jo vuoden etuajassa tammikuussa 2019. Saman vuoden maaliskuussa mietittiin jo käytännön toimien tulevaa toteutusta.

Kaipiainen ei ole toistaiseksi kuullut valituksia siirtymästä. Alustavaa tietoa palveluiden saatavuuden ja kustannuksen muutoksista saadaan kuitenkin vasta ensimmäisen osavuosikatsauksen yhteydessä.

Kun Siun sote alkaa tuottamaan Terveystalon viime vuodet tuottamia palveluita ei ole kyse ainoastaan ulkoistuksen purkamisesta, vaan Tohmajärven kunnan paluusta osaksi kuntayhtymää.

– Prosessi on ollut yllättävän monivaiheinen ja huomioitavia yksityiskohtia on paljon.

Kuntayhtiön on pitänyt esimerkiksi kouluttaa siirtyvää henkilöstöä, sillä osa toimintamalleista eroaa. Siun sote pyrkii yhdenmukaiseen toimintaan eri kuntien kanssa. Siun sotessa alkaa olla jo perusmalli kunnossa rakenteen osalta, mutta toiminnan yksityiskohdat vaativat hiomista.

Terveystalolta siirtyvän henkilöstön palkat, tiedotus, laitteet, puhelinpalvelut ja kalusteet ovat kaikki vaatineet osansa huomiosta.

Talousarvion tekemistä on vaikeuttanut se, ettei Tohmajärven viime vuosien sotemenojen todellinen hinta ole tiedossa. Kunta osti kokonaisulkoistuksen kiinteällä hinnalla. Kuntayhtymä ei tiedä, kuinka kannattava tämä hinta Terveystalolle oli.

Nyt siun sote lähti liikkeelle tähän asti laskutetuista kuluista. Todelliset kustannukset selviävät kuitenkin vasta käytännössä.

–  Pyrimme luonnollisesti edulliseen kustannuskehitykseen ja palveluiden parantamiseen.

Parantamismahdollisuuksia olisi Kaipiaisen mukaan myös tiedottamisessa, vaikka säännölliseen ja hyvää asioista kertomiseen on pyritty. Tiedotettavia on ollut paljon siirtyvästä henkilökunnasta kuntalaisiin ja kuntapäättäjiin.

–  Tiedottamista olisi voinut olla vielä enemmän.  Osa koki sen riittämättömäksi tai myöhässä tulevaksi.

Kuntayhtymä ei ole ”ideaalimalli”

Tohmajärven kunta ei päässyt itse päättämään ulkoistuksen purkamisesta. Vuonna 2017 kunnan sotepalveluiden järjestämisvastuu siirtyi Siun sote -kuntayhtymälle. Aluksi kuntayhtymä jatkoi Terveystalon kanssa tehtyä sopimusta, mutta lopetti sen vuoden 2019 loppuun.

Tohmajärven kunnanjohtajan Olli Riikosen mukaan paluu julkiselle on lopulta muutoksena pienempi kuin 2013 tehty kokonaisulkoistus.

– Ulkoistuksen täytäntöönpanossa oli aikanaan enemmän pohdintaa.

Mitä ulkoistuksen päättyminen merkitsee Tohmajärven taloudelle ja palveluille, selviää vasta vuoden varrella. Riikonen toivoo, että Terveystalo on tehnyt kunnan sotepalveluja tuottamalla voittoa. Se tarkoittaisi, etteivät kulut nousisi, vaikka arvonlisäverohyvitys päättyi.

Kuntapäättäjät haluaisivat välillä päättää enemmästä, kuin mihin on valtuuksia. Riikosen mukaan tilanne on ongelmaton niin kauan, kun palveluihin ei tule huononnuksia. Esimerkiksi yt-säästöt ovat kuitenkin herättäneet kitkaa Kiteellä, Lieksassa ja Nurmeksessa.

– On välillä vaikea hyväksyä, mitä tarkoittaa, että järjestämisvastuu on luovutettu. Kuntakohtainen rahoittaminen johtaa ristiriitaisiin tilanteisiin. Meillä ei ole päätösvaltaa, vaikka rahat menevät.

Kun Siun sote perustettiin, luotto maakuntapohjaisen soteratkaisun nopeaan toteutumiseen oli vahva. Riikonen uskoo, ettei koko kuntayhtymää olisi toteutuneella aikataululla syntynyt, jos olisi tiedetty, kauan valtakunnallisen sotemallin aikaansaamisessa kestäisi.

Valtion aikataulujen pettäminen on ollut Tohmajärvellä pettymys.

– Ei tämä kuntayhtymä ideaalimalli ole.