Väitös: Sote-uudistuksen työkaluksi luova hallinta – oleellista yhteiset tavoitteet ja keskinäinen koordinaatio
Kuva: Riikka Kalmi
Kari Lappalainen esittää alustataloutta välineeksi arvoverkkojen yhteistoiminnan kehittämiselle. Alustatalouden ”omistajaorganisaatio” tarjoaisi toiminnalle digitaalisen alustan, jota muut tuote- ja palvelutarjoajat voivat yhteistyössä hyödyntää. – Alustatalouden kaltaisten verkostoteknologioiden avulla voisi vihdoin toteutua radikaaleja palveluinnovaatioita, jotka voisivat nopeuttaa sote-uudistamisen tavoitteita, Lappalainen toteaa.
Palvelutuottajien alueellinen arvoverkko voisi auttaa nykyistä paremmin sote-uudistuksen toteuttamisen haasteisiin, arvioi KTM, HTM Kari Lappalainen, joka käsittelee sote-uudistusta ja johtamista julkisjohtamisen väitöskirjassaan Luova hallinta sosiaali- ja terveyden- huollossa – Arvoverkkona johdettava alueellinen järjestelmä uudistamisen lähtökohtana. Lappalainen väittelee Vaasan yliopistossa perjantaina 30. elokuuta.
Vastaukseksi uudistukselle eli asiakaslähtöisten, nykyistä paremmin organisoitujen sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeeseen Lappalainen ehdottaa työkaluksi luovan hallinnan mallia, jonka avulla voidaan johtaa ja kehittää alueellisia sote-palvelutuotannon arvoverkkoja.
Lappalaisen mukaan yhteiskunnassa vallitsee tietoisuus siitä, että väestön vanheneminen, sote-ammattilaisten heikko saatavuus ja teknologian nopea kehittyminen edellyttävät sote-palvelutuotannon mittavaa uudistamista.
– Muodostamalla alueellisen arvoverkon palvelutuottajat kykenevät yhdessä vastaamaan paremmin käsillä oleviin haasteisiin, Lappalainen sanoo Vaasan yliopiston tiedotteessa.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Lappalaisen mukaan paremmalla yhteistyöllä ja koordinaatiota kehittämällä ehkäistäisiin verkostossa piileviä kitkatekijöitä kuten ammatillisia ja toiminnallisia siiloja, jotka ylläpitävät osa-optimointia.
Lappalaisen luovan hallinnan malli perustuu arvoverkkoidean ja jatkuvan kehittämisen idean yhteensovittamiseen. Mallin määrittämän 15 osa-alueen avulla voidaan ymmärtää sosiaali- ja terveyspalveluiden johtamista ja osin vielä hyödyntämättömiä mahdollisuuksia alueellisella tasolla.
Arvoverkkojen johtamista tarkastellaan suunnittelun, ohjauksen ja tietojohtamisen kautta. Toiminnan jatkuvaa kehittämistä kuvataan strategisen johtamisen, palvelutuotannon johtamisen ja innovaatiojohtamisen näkökulmista.
Lappalaisen mukaan mallin arvoverkkoidea auttaa ymmärtämään, miten alueellisten palvelutuottajien koordinoidulla yhteistyöllä voidaan tuottaa arvoa enemmän kuin toimimalla erikseen.
– Käytännössä arvo tarkoittaa parempaa palvelua potilaille ja asiakkaille, kustannussäästöjä veronmaksajille ja lisääntyvää työhyvinvointia sote-ammattilaisille. Palveluiden yhteistuotannossa nämä ovat isoja haasteita, mutta myös suuria mahdollisuuksia. Kustannusten sijaan huomiota pitäisi kiinnittää siihen, mitä palveluilla saadaan aikaan, Lappalainen sanoo.
– Huomion pitäisi olla palvelujen vaikuttavuudessa. Kansalaiselle ja koko yhteiskunnalle tuotettava vaikuttavuus eli arvo määräytyy aikaansaatujen hyötyjen ja käytettyjen voimavarojen suhteesta. Tämä toteutuu harvoin vain yhden palvelutuottajan aikaansaannoksena, sen sijaan yleensä arvo syntyy useamman toimijan yhteisvaikutuksena.
