Valinnanvapauden notifioimatta jättämisen riskit eivät ole kadonneet – perustuslakivaliokunnan uudessa lausunnossa yksi erityisen merkittävä kohta
Kuva: Ville Miettinen
Sote-uudistuksen valinnanvapauden notifioimatta jättämisen riskit ovat samat kuin viime vuonna käydyssä julkisessa keskustelussa on useaan otteeseen tuotu esiin, sanoo Eurooppaoikeuden professori Juha Raitio Helsingin yliopistosta.
Korkein hallinto-oikeus totesi joulukuussa 2017 valinnanvapauden sisältävän soten vaativan oikeusvarmuuden hankkimisen EU:sta. Hallitus on ollut eri linjoilla vaikka onkin tunnustanut mahdolliset riskit, kuten järjestelmän poikimat valitukset ja kansalliset oikeuskäsittelyt, josta seuraisi järjestelmän laittaminen jäihin käsittelyn ajaksi
Hallitus myönsi jo lähes 13 kuukautta sitten, että edessä voi olla mahdollisia korvausvaateita ja lakimuutoksia.
Raitio puolestaan arvioi Kuntalehdelle viime huhtikuussa, että Korkein hallinto-oikeus (KHO) tai muu kansallinen tuomioistuin voi tuomita valtiontuen takaisinperinnän pelkän notifioimattomuuden vuoksi, ja luotonannossa niin sanottu nollariskiominaisuus voidaan menettää, jollei lainoja ole notifioitu.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Mikään ei ole muuttunut viime kesästä, jolloin perustuslakivaliokunta antoi edellisen lausuntonsa asiassa, Raitio sanoo nyt Kuntalehdelle.
Valtion taholta notifoinnin tekemättä jättämistä on perusteltu niin aikataulusyillä kuin sillä, että järjestelmän mahdollistavaa lainsäädäntökehikkoa ei tarvitsisi notifioida, vaan mahdollisesti vasta itse järjestelmä, kun se on käytössä.
Eduskunnan perustuslakivaliokunta katsoi perjantaina julkistamassaan lausunnossa sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöluonnoksen puutteelliseksi.
Perustuslakivaliokunta kiinnitti huomiota notifiointiin ja sen käsittelyn puutteisiin jo viime kesänä. Syksyllä lakiesityksestä mietintöluonnoksensa tehnyt eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta tuo perustuslakivaliokunnan mukaan mietinnössä esiin notifiointia puoltavia seikkoja, mutta siitä huolimatta mietinnössä ei esitetty notifioimista.
”Mietintöluonnos on siten puutteellinen. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan on täydennettävä mietintöluonnosta olennaisesti selostamalla seikkaperäisesti ne syyt, joiden perusteella se katsoo oikeudellisen epävarmuuden asiassa menettäneen merkitystään lausunnon PeVL 15/2018 vp antamisen jälkeen”, tuoreessa lausunnossa todetaan
Perustuslakivaliokunnan tiedotustilaisuudessa perjantaina valiokunnan jäsen Ville Niinistö, vihr., totesi mietinnön johtopäätöksen olevan ristiriidassa perustelujen kanssa.
Tärkeä uusi ratkaisu EU-tuomioistuimesta
Juha Raition mukaan perustuslakivaliokunnan lausunto tyrmää yksiselitteisesti sen julkisessa keskustelussa esitetyn näkemyksen, että koska notifikaation kohteena olevaa järjestelmää ei ole vielä olemassa, notifikaatiota ei tarvitsisi hakea järjestelmää ohjaavalle lakikehikolle.
Erityisen tärkeänä lausunnossa Raitio pitää kohtaa, jossa viitataan EU-tuomioistuimen ratkaisuun viime syksyltä.
EU:n tuomioistuin on käsitellyt implisiittistä valtiontakausta hiljattain annetussa tuomiossa asiassa C-438/16 (P – komissio v. Ranska ja IFP Énergies nouvelles).
Kyseessä on uusi tuomio, joka puoltaa notifioinnin tarvetta, Raitio sanoo.
Perustuslakivaliokunta toteaa: ”Tuomiosta voidaan valiokunnan saaman selvityksen mukaan päätellä, että lainsäädäntötilanne, jossa ei ole olemassa julkisoikeudelliseen laitokseen sovellettavaa maksukyvyttömyysmenettelyä, on sinänsä luokiteltava tukiohjelmaksi. Lisäksi merkityksellistä on, että tuomioistuin katsoi, että vaikka implisiittisestä valtiontakauksesta ei vielä ollut ehtinyt koitua julkisoikeudelliselle laitokselle konkreettista hyötyä edullisimpien rahoituskustannusten vuoksi, se oli kuitenkin myös tulevaisuudessa omiaan antamaan mainitulle laitokselle edullisemmat ehdot suhteessa sekä rahoittajiin että muihin sopimuskumppaneihin kuin sellaiset yritykset, joiden maksukyvyttömyyden varalta oli olemassa lainsäädännössä säädetty menettely. ”
Perustuslakivaliokunnan saaman selvityksen mukaan myös tästä tuomiosta seuraa, että hallituksen esityksessä notifioimattomuudelle esitetty perustelu notifioinnin ennenaikaisuudesta on virheellinen.
”Maakunta- ja sote-uudistuksella luodaan uusi oikeushenkilötyyppi eli maakunnan liikelaitos, johon sovellettavasta maksukyvyttömyysmenettelystä ei ole säädetty. Valiokunnan käsityksen mukaan tästä seuraa, että julkisyhteisö tosiasiassa takaa liikelaitosten velvoitteiden suorituksen niiden velkojille, mikä poistaa niiden rahoittajilta riskit ja samalla vapauttaa ne tarpeesta järjestää vakuuksia rahoituksensa ja muiden velvoitteiden turvaamiseksi”, lausunnossa todetaan.
”Valiokunnan saaman selvityksen mukaan sääntely on siten EU:n valtiontukisääntelyn näkökulmasta suunniteltu tukiohjelma, ja tällaisena se voi muodostaa notifiointivelvollisuuden alaisen suunnitelman. Valiokunta toistaa käsityksensä siitä, että se ei pidä asianmukaisena hallituksen esityksen sitä perustelua, jonka mukaan valinnanvapauslain notifioiminen olisi ennenaikaista ja merkitsisi käytännössä vasta lainsäädäntökehikon notifioimista.”
Kyseinen tuomio on juristin näkökulmasta keskeinen argumentti, Raitio sanoo.
Sillä on merkitystä etenkin valinnanvapaus- ja sote-pakettiin liittyvien konkurssisuojaa koskevien keskustelujen kannalta.
– Julkisten palveluntuottajien konkurssisuoja voi vääristää rakenteellisesti markkinoita ja siksi tavallaan keskustelussa voidaan palata siihen, josta KHO mainitsi jo lausunnossaan 13.12.2017, Raitio sanoo.
– Se kuvaa, miten merkittävä konkurssisuojaa ja maksukyvyttömyysseuraamuksia koskeva keskustelu on tässä asiassa.
Raitio sanoo, että valtiontukikysymykset sote-paketissa ovat rakenteellisia luonteeltaan ja siksi ne on niin vaikea ottaa haltuun.
– Mutta juuri rakenteellisesta valtiontukijärjestelystä tämä perustuslakivaliokunnan esittämä esimerkkitapaus on voimallinen esimerkki.
Lue myös:
Analyysi: Valinnanvapauden notifioimatta jättäminen hiertää hallituksen kengässä aina vaan
Eurooppaoikeuden professori Raitio: Oikeusvarmuusilmoitu sotesta on jo myöhässä
Kirjoituksesta on nyt unohtunut se, että sotessa on kyse kunnan/maakunnan lakisääteisestä velvollisuudesta, ei taloudellisesta toiminnasta. Eli hallitus ei varmaankaan ole eri mieltä siitä, että liikelaitos ei voi toimia markkinoilla.
Liikelaitos toimii markkinoilla, jos muilla, markkinaehtoisesti toimivilla palveluntuottajilla on mahdollisuus tarjota samoja palveluja. Pääsyn markkinoille tulee myös olla vapaa kaikille, jotka täyttävät säädöksissä asetetut vaatimukset. Mitään erillistä hyväksymismenettelyä ei voi olla.