Ylä-Savon sote-johtaja: Ministeri Kiurun yleistys Kiuruveden tilanteesta ei asianmukainen – STM:n ja THL:n ristiriitainen ohjeistus sai kuntayhtymän ”täysin hämilleen”
On aivan selvää, että Kiuruvedellä on epäonnistuttu, perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru sanoi MTV:n haastattelussa torstaina. Kuva hallituksen tiedotustilaisuudesta. (Kuva: VNK/Lauri Heikkinen)
Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän toimitusjohtaja Leila Pekkanen sanoo perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun, sd., tehneen vääriin tulkintoihin johtaneen epäasianmukaisen yleistyksen hengityssuojien käytöstä hoivatyössä Kiuruvedellä.
Kiuruvedellä sijaitsevan ikäihmisten asumispalveluyksikkö Kallionsydämessä koronavirukseen on kuollut yhteensä 11 asukasta.
Yksikön toiminta oli Attendon vastuulla, kunnes kiirastorstaina 9.4. kuntayhtymä otti toiminnan vastattavakseen. Tuolloin yksikössä oli kuollut yhdeksän asukasta. Eilen kuntayhtymä tiedotti kahden asukkaan kuolleen torstain vastaisena yönä.
Ministeri Kiuru kommentoi muun muassa hengityssuojien käyttöä vanhuspalveluissa torstai-iltana MTV:n haastattelussa.
Kiurun mukaan vanhustenhoidossa pitää pystyä parempaan. Ministerin mukaan ministeriötä on ”syytetty” ohjeiden tekemisestä.
-Mikä tahansa määräysten mukainen kangas, huivi tai joku muu vastaava suoja olisi riittänyt näiden määräysten toteuttamiseen.
-Meillä on kuntia, niin kuin esimerkiksi olemme nähneet Kiuruveden tapauksen, on aivan selvää, että siellä on epäonnistuttu. Sitä on turha yrittää muuksi muuttaa.
Kiurun mukaan Suomessa on ”yksittäisiä tapauksia, joissa räikeimmillään ohjeistuksia on rikottu”.
– Kiuruvesi niistä on yksi ja se on otettu viranomaisten haltuun, Kiuru sanoi.
Leila Pekkanen kertoo Kuntalehdelle lähettäneensä ministeri Kiurulle täsmennyksen, mistä Kiuruvedellä on kyse.
– Minusta ministerin yleistys ei ollut asianmukainen ja johti vääriin tulkintoihin.
”Väärin todeta että on epäonnistuttu”
Ennen kuin toiminta siirtyi kuntayhtymän vastuulle, aluehallintovirasto otti Attendo Kalliosydämen valvontaansa. Leila Pekkanen sanoo, että Attendon hoivakodissa todettiin useita eri puutteita sekä asiakkaiden hoitotasossa suhteessa heidän terveydentilaansa että hygieniatasossa. Näitä vakavia hygieniapuutteita oli mm. siivoustasossa ja pyykkihuollossa.
-Keskeistä ei ollut erityisesti suojainten käyttöön liittyvät puutteet, mutta niitäkin jouduimme ohjeistamaan, Pekkanen kertoo Kuntalehdelle sähköpostitse.
– Minusta on väärin todeta, että ”Kiuruvedellä on epäonnistuttu” suojainten käytössä. Tämä epäonninen tapaus koskee yhtä hoivakotia, ei koko kunnassa tapahtuvaa toimintaa sosiaali- ja terveydenhuollossa tai muussa kunnan toiminnassa. Sosiaali- ja terveydenhuollosta kuntayhtymä on vastuussa.
Sen jälkeen, kun Kalliosydämen toiminta siirtyi kuntayhtymän vastuulle, yksikössä on mm. parannettu hygieniakäytäntöjä ja muutettu toimintatapoja siivous- ja pyykkihuollon osalta tartuntojen leviämisen ehkäisemiseksi.
Lisäksi on vahvistettu terveydenhuollon osaamista kohdentamalla sairaanhoitaja- sekä lääkäriresursseja aiempaa enemmän yksikön asukkaiden tarpeisiin.
Yksikössä ei ole todettu uusia koronavirustartuntoja asukkailla tai yksikön henkilökunnalla toiminnan siirryttyä Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän vastuulle.
Kalliosydämessä on 30 asiakaspaikkaa. Asukkaista siis kolmannes on menehtynyt koronaan. Ylä-Savon SOTE kuntayhtymällä on myös iso asumispalveluyksikkö Kiuruvedellä.
– Siellä ole vastaavia ongelmia toistaiseksi ollut, Leila Pekkanen kertoo
– Emmehän koskaan tiedä, milloin ensimmäinen tartunta tulee, mutta parhaamme teemme sen estämiseksi.
Syyttely vie turhaan energiaa
Ennen pääsiäistä pääministeri Sanna Marin, sd., ja sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen, vas., arvostelivat kuntien varautumista pandemiaan. Pandemian varautumissuunnitelma edellyttää mm. hengityssuojavarastoja 3-6 kuukauden normaalikäyttöön.
– Osa kunnista ja toimijoista etsii nyt valtiosta tai jopa elinkeinoelämästä syyllistä omaan heikkoon varautumiseensa. Hallitus tekee kaikkensa vastatakseen kasvavaan tarpeeseen suojainten saamiseksi, sillä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö on suojattava asianmukaisesti, Marin twiittasi 8.4.
Edellisenä iltana (7.4.) Ylen A-studiossa Pekonen oli todennut valtion materiaalisen varautumisen olleen hyvän, mutta alueellisen varautumisen ei niinkään.
– Ehkä yllätyksenä on tullut, että kunnat, sairaanhoitopiirit, yksityiset toimijat eivät ole varautuneet niin hyvin välttämättä tähän pandemiaan, kuin olisi pitänyt. Meillä on lakisääteinen määräys siitä, että pitää olla varautunut 3-6 kuukauden normaalioloja vastaavan suojavarurstuksen osalta. Nyt on ilmennyt, että kaikissa paikoissa ei tällaista varautumista ole tehty.
Pekosen mukaan Huoltovarmuuskeskuksen varastot piti avata, koska kävi ilmi, että ”on paikkoja, joissa näitä varusteita ei ole lainkaan”.
Pandemian varautumissuunnitelman edellyttämä puskurivarasto on ollut olemassa myös Ylä-Savossa. Räjähdysmäisen käytön lisääntyminen on kuitenkin aiheuttanut sen, että varaston riittävyys on vain muutamista päivistä muutamiin viikkoihin riippuen suojaintyypeistä, Leila Pakkanen kertoo.
– Olemme ryhtyneet täydentämään varastoja heti ensimmäisten tapausten ilmetessä maassa, mutta jo siinä vaiheessa kaikki muutkin olivat liikkeellä. Suojainten saatavuus muodostui todelliseksi ongelmaksi. Ja kuten tiedämme, markkinoilla vallitsee nyt villi, lähes hallitsematon tilanne.
Pekkanen pitää käsittämättömänä valtakunnallisen linjausta, jonka mukaan julkisen sektorin on huolehdittava alueellaan olevien yksityisten asumisyksiköiden suojaintarpeista.
– Kyllä kai lähtökohta pitää olla, että he huolehtivat omista tarpeista yhtä vastuullisesti kuin julkinenkin puoli ja me autamme siinä tilanteessa, jos on akuutti puute.
– Ei julkisellakaan puolella ole varauduttu olemaan tällainen jakoautomaatti. Tämä vastuu tuli yllättäen. Siihen on nyt tilauksissa varauduttu, joten tässäkin kyllä vastuumme hoidamme, Pekkanen vakuuttaa.
Syyttelyä hän ei näe tarkoituksenmukaisena.
– Vastakkain asettelu on täysin turhaa ja vie energiaa vääriin asioihin. Tehdään kaikki parhaamme, että tilanne pysyy hallinnassa.
Ristiriitaiset ohjeet
Ohjeistukset palvelujen järjestäjille ovat saaneet kritiikkiä pitkin kriisiä. Leila Pekkasen mukaan ongelmana on ollut ministeriön ja THL:n ohjeistusten ristiriitaisuus suojien käytössä.
-Teimme menekkilaskelmat molemmilla vaihtoehdoilla. Niissä oli tuolloin suuri ero. Olimme täysin hämillämme tilanteesta, eli piti linjata paikallisesti, mitä linjaa noudattaa ja suojaintilanteen riittävyyden näkökulmasta noudatimme aluksi THL:n ohjeistusta.
-Ohjeistus on muuttunut nopeaan tahtiin ja sekin on ymmärrettävää. Mutta ristiriitaisuudet ja ohjeistuksen perusteet ovat olleet osin hataria. Hygienia-asiantuntijat ja tartuntatautilääkärit ovat olleet joissakin asioissa toista mieltä, kuin ministeriön kannanotot ja tässä viidakossa me yritämme selviytyä parhaan kykymme mukaan.
Ministeri @KristaKiuru syytti hoivakotikuolemista kuntia jotka eivät ole noudattaneet @STM_Uutiset suosituksia.
24.3. STM antoi ohjeen, jonka mukaan hoivakodeissa riittää että hoitajat pesevät kädet.
https://t.co/SScc0iOF5W pic.twitter.com/uZgnIw7Ljv
— Matias Hilden (@matiashilden) April 16, 2020
Puumalan kunnanjohtaja Matias Hildén muistutti torstaina Twitterissä, että tilanteet ja suositukset ovat muuttuneet nopeasti.
Toiveena tiukemmat vaatimukset yksityisille
Leila Pekkanen toivoo, että hoivapalvelusta tehtäisiin valtion taholta tiukempi linjaus yksityisten palveluntuottajien valvontaan.
-Yksityisille tuottajille pitää pystyä asettamaan tiukempia vaatimuksia mm. hygieniatasoon, esimerkiksi siivoukseen, pyykkihuoltoon ja asiakkaiden hygieniaan. Kun ollaan kodinomaisissa oloissa normaalisti, niin silloin esimerkiksi siivoustaso ei ole sitä, miksi sen pitää välittömästi muuttua mm. tällaisten epidemioiden osalta.
– Lisäksi toiminnan valvonta tulisi saattaa normaalissakin oloissa enemmän säännölliseksi. Omavalvonta ei vaan yksinkertaisesti riitä eikä sitä noudateta riittävällä huolellisuudella.
Pekkanen myös toivoo, että asumispalveluyksiköiden henkilöstörakennetta muutettaisiin siten, että vahvistetaan sairaanhoidollista osaamista.
-Pelkkä mitoitusvaade ei sitä korjaa. Lähihoitajapainotteinen rakenne ei riitä. Valvontaresursseja ja osaamista on vahvistettava.
Pekkasen mukaan Kiuruvedellä edellytetään jo säännöllistä valvontaa kerran viikossa koko koronatilanteen ajan niin yksityisiin kuin omiin yksiköihin.
– Tästä olen myös ministerille kertonut, joten katson, että teemme osamme myös tältä osin niin hyvin, kuin se on mahdollista huolimatta siitä, että vastaamme myös merkittävästä osasta julkista palvelua.
Tilanne Kalliosydämessä ei ole muuttunut torstaina jälkeen, kertoo johtava lääkäri Anssi Uutela Ylä-Savon SOTE kuntayhtymästä. Kallionsydämen henkilökuntaa on vahvistettu lisäämällä yksikön hoitajaresursseja ja yksikön asukkaiden hoitovastuu on siirretty kuntayhtymän kotisairaalan lääkärille. Asumispalveluyksikön henkilökunta ja asukkaat on kaikki testattu koronaviruksen varalta. Koronavirustartuntoja on todettu sekä henkilökunnalla että yksikön asukkailla. Osa asukkaista on edelleen oireilevia. Hoitohenkilökunta on terve ja oireilevat henkilökunnan edustajat ovat poissa töistä.
TAUSTA: Pandemian varautumissuunnitelma
Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) asettama monialainen työryhmä laati vuonna 2006 julkaistun ensimmäisen kansallisen influenssapandemian varautumissuunnitelman, jonka STM:n toimeksiannosta vuonna 2012 päivitti STM:n tartuntatautien neuvottelukunnan alainen pandemiajaos.
Pandemiasuunnitelman mukaan jokaisen terveydenhuollon yksikön tulisi arvioida hoitohenkilökunnan suojautumiseen tarvittavien suojainten määrä. Tämä tarkoittaa suoja-asuja, suojakäsineitä, hengityksensuojaimia, suu-, nenä- ja silmäsuojuksia, käsihuuhteita sekä muiden desinfektioaineiden tarvetta.
Laskelmien perusteena voidaan käyttää kansallisen varautumissuunnitelman peruslinjauksia sekä alueellisen ja paikallisen suunnitelman mukaista yksikkökohtaista kuormittamisennustetta.
Terveydenhuollon laitosten tulisi pitää varmuusvarastossa aina vähintään 3–6 kuukauden normaalia kulutusta vastaava määrä suojaimia ja muitakin keskeisiä terveydenhuollon tarvikkeita. Suojaintenvarmuusvarastoa tulee pyrkiä kierrättämään ja selvittämään myös muut alueelliset kierrätysmahdollisuudet kunnallisten ja yksityisten sektorien kanssa, esim. yhteistyössä paikallisen rakennusviraston tai hengityksensuojaimia käyttävän teollisuuden kanssa.
Alueellista varautumista johtavat ja valvovat aluehallintoviranomaiset, jotka käyttävät terveydenhuollonvarautumisessa tukenaan sairaanhoitopiirien kuntayhtymien asiantuntemusta.
Ylin varautumisesta vastaava virkamies kussakin ministeriössä on kansliapäällikkö. Kansallisen varautumisen edistymisen seuranta on STM:n vastuulla. Alueellista varautumista johtavat ja valvovat aluehallintoviranomaiset, jotka käyttävät terveydenhuollon varautumisessa tukenaan sairaanhoitopiirien kuntayhtymien asiantuntemusta.
Lähde: Kansallinen varautumissuunnitelma influenssapandemiaa varten
Tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku sanoisin Paasikiven sanoin Ylä-Savon soteen. Ministeri Kiuru oli oikeassa todetessaan, että ollaan epäonnistuttu Kiuruvedelläkin.
Suomi ainoa maa,joka ei liittynyt EU:n yhteiseen suojainten hankintasopimukseen. Kiuruvden kaimaministeritär totesi Suomen olevan riittävän varautunut suojaimiin. Kyse oli kuitenkin ylähuulien alueen suojista, ei phs.
Valmis kyllä moittimaan kuntia ja varsinkin Kiuruvettä!
Kunnat ja kaupungit jankuttaa, ettei ole kunnon ohjeistusta suojien käytöstä. Eikö nämä hoitotyön ammattilaiset voisi ottaa lusikan käteensä ja miettiä järkeä käyttäen, miten toimitaan kriisitilanteessa. Suojat käyttöön ja tarpeelliset hankinnat