C21-kaupunginjohtajat: hallituksen nykyiset tuet kunnille eivät riitä – ”kattavat vain noin puolet menetyksistä”

C21-kaupunginjohtajat kaipaavat hallitukselta tukea, ennustettavuutta ja yhteistyötä selviytyäkseen koronaviruksen aiheuttamista taloudellisista menetyksistä. Julkisen sektorin rahoituspohja on nyt heikentynyt ennen näkemättömällä tavalla.

C21-kaupunginjohtajien mukaan valtiolla ja kunnilla on eri tilannekuva tarvittavista toimenpiteistä, vaikka hallitus onkin tunnistanut kuntien talousongelmat. Koronakriisin hallinta sekä kriisistä palautuminen edellyttävät C21-kaupunkien mukaan taloudellisen tuen ja ennustettavuuden parantamisen ohella kaupunkien ja valtion tiiviimpää yhteistyötä.

– Valtionvarainministeriön kuntaosaston ja kuntaministerin osaaminen ja vuorovaikutus kuntien kanssa on hyvää. Kuntien tarpeet kilpailevat kuitenkin nyt monen muun asian kanssa, eikä ole läheskään itsestään selvää, että koronaviruksen taloudellisia vaikutuksia kunnissa olisi ymmärretty kaikissa ministeriöissä, Joensuun kaupunginjohtaja Kari Karjalainen sanoo.

Miljardi kattaa vain noin puolet menetyksistä

Hallitus on sitoutunut touko-kesäkuussa annettavan lisätalousarvion yhteydessä tukemaan kuntia noin miljardin euron tukipaketilla koronasta aiheutuvien kustannusten kattamiseksi. C21-kaupungit katsovat, että summa on aivan liian pieni suhteessa kuntien verotulomenetyksiin ja kasvaneisiin sote-kustannuksiin.

 – Nyt luvatut avustukset kattavat arviolta vain noin puolet kuntien menetyksistä. Kuntakenttä oli talouskriisissä jo ennen koronaa, ja nyt vajotaan yhä syvemmälle. Kuntakenttä ei mitenkään kestä, Karjalainen sanoo.

C21-kaupungit odottavat Karjalaisen mukaan ennen kaikkea kahdenlaista apua taloustilanteeseen: yhtäältä rahallisia avustuksia on lisättävä, toisaalta kuntien palveluvelvoitteita on karsittava. Tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että hallitus luopuisi oppivelvollisuuden pidentämisestä ja uudesta hoitajamitoituksesta. Talousvaikeuksista kärsineellä kuntakentällä näihin uudistuksiin on suhtauduttu kielteisesti jo ennen koronaa.

– Kyse on sinällään hyvistä uudistuksista, mutta kuntakenttä ei pysty veronkorotuksilla maksattamaan kaikkea tätä kuntalaisilla.

Jo ennen koronaa Kuntaliitto arvioi, että kuntatalous näytti vuoden 2018 tilinpäätösarvioiden valossa hälyttävän synkältä. Vuonna 2018 tulos painui negatiiviseksi jopa noin kahdessa kolmasosassa kunnista, eli 196 kunnassa. Jopa kriisikuntamenettely uhkasi vuoden 2020 lopulla jo ennen koronavirusta joitain isojakin kaupunkeja, kuten Vaasaa.

Nyt näkymät ovat pimenneet myös niissä harvoissa kunnissa, jotka pärjäsivät ennen koronaa taloudellisesti hyvin. Helsingin tilinpäätös oli viime vuonna 377 miljoonaa euroa voitollinen, mutta nyt pormestari Jan Vapaavuori on esittänyt Kuntalehdelle huolen siitä, että myös pääkaupungissa saatetaan mennä koronan myötä miinukselle.

Kuntaliitto arvioi 14. toukokuuta, että koronavirus heikentää kuntataloutta jopa 1,9 miljardilla eurolla. Uusi arvio oli edeltäjäänsä negatiivisempi. Aiemmassa, huhtikuun 23. päivänä julkaistussa arviossa Kuntaliitto ennakoi talousmenetysten nousevan 1,8 miljardiin euroon. 

Toiveena pitkäaikainen ja oikeudenmukainen tuki

C21- kaupungit odottavat, että valtio kompensoisi koronakriisin vaikutuksia pitkäaikaisesti ja oikeudenmukaisesti. Tuki toivotaan kohdennettavaksi aiheutuneiden kustannusten ja tulomenetysten suhteessa nimenomaisesti niihin kuntiin ja kaupunkeihin, joissa myös kielteiset vaikutukset ovat suurimmat. Tämän lisäksi kaupungit toivovat mahdollisimman nopeita päätöksiä, jotta kuntatalouden ja taloussuunnittelun ennustettavuus paranisi.

C21-kaupunkien näkökulmasta on oleellista, että hallitus sitoutuu koronasta aiheutuvien kustannusten kattamiseen myös vuosien 2020 ja 2021 jälkeen. Kriisin vaikutus koko kuntakenttään, mutta erityisesti suuriin kaupunkeihin tulee olemaan mittava ja pitkäaikainen. Suurimmissa kaupungeissa on enemmistö tautitapauksista ja elinkeinorakenne, johon eri rajoitus- ja sulkutoimenpiteet vaikuttavat vahvimmin.

 – Koronan taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset näkyvät kunnissa koko seuraavan valtuustokauden. Kyse ei ole vain akuutin raha-avustuksen tarpeesta. Tarvitaan pitkäkestoista vuorovaikutusta, jossa huomioidaan elinkeinoelämän kokonaisuus kuntien näkökulmasta, Karjalainen sanoo.

Kriisistä palautumista tukee lisäksi nopea ja oikea-aikainen elvytys. Valtion tuleekin lisätalousarvion yhteydessä päättää myös tarvittavista elvytystoimista Suomen talouden vahvistamiseksi.

C21-kaupunginjohtajat muistuttavat, että suurissa kaupungeissa on edellytyksiä käynnistää nopeasti hankkeita, joilla on merkittäviä työllisyysvaikutuksia. Esimerkiksi infrainvestoinneilla edistetään samanaikaisesti niin työllisyyttä, kasvua ja kilpailukykyä kuin hiilineutraaliustavoitteita. Panostuksia on hyvä suunnata myös kuntien perusinvestointeihin.   Elvyttämiseen käytetyillä euroilla on samanaikaisesti tuettava mahdollisimman monta tavoitetta.

Kaupunkien ja kuntakentän rooli ja merkitys hyvinvointiyhteiskunnan palvelujen järjestäjinä, kasvuun investoijina sekä uuden kasvun tuottajina on keskeinen myös koronakriisin jälkeen. Tämä korostaa tarvetta kiinnittää erityistä huomiota kuntatalouteen ja sen kestävyyteen. 

C21-kaupunginjohtajien keskeinen viesti on se, että julkisen ja kuntatalouden tasapainon turvaamiseksi kuntien menopaineita ei ole mahdollista kehyskaudella kasvattaa. Kuntien tehtävien ja velvoitteiden määrää ei saa kokonaisuudessaan lisätä ja myös hallitusohjelmaan kirjattujen uusien, pysyvien ja määräaikaisten julkisen sektorin menolisäysten ajoitus ja mitoitus on arvioitava tarkoin.

Kaupunkien ja valtion yhteistyö

C21-kaupunkien keskeisenä tavoitteena on pitkään ollut kumppanuuden tiivistäminen valtion kanssa. Tämä korostuu nyt. Vaikka koronakriisin lopullista kestoa tai hintalappua on vielä mahdotonta arvioida, on selvää, että kestävälle palautumisuralle pääsy edellyttää kaupunkien ja valtion saumatonta yhteistyötä, C21-kaupungit korostavat. Hallituksen ja kuntakentän tulisi suunnitella ohjeistuksia, rajoitustoimenpiteiden muutoksia ja kriisin jälkihoitoa yhdessä. 

C21-kaupunginjohtajien verkostoon kuuluvat Helsingin, Espoon, Tampereen, Vantaan, Oulun, Turun, Jyväskylän, Lahden, Kuopion, Kouvolan, Porin, Joensuun, Lappeenrannan, Hämeenlinnan, Vaasan, Rovaniemen, Seinäjoen, Mikkelin, Kotkan, Salon ja Porvoon kaupunginjohtajat. Kaupunginjohtajien pysyvä verkosto vahvistaa kaupunkipoliittista keskustelua ja kaupunkien yhteistä edunvalvontaa.

Lue lisää:

Jan Vapaavuori vaatii sote-uudistuksen lykkäämistä – ”Megauudistus olisi poikkeuksellisen huonosti ajoitettu”

Kuntatalous ajautui kriisiin: Kaksi kolmesta kunnasta teki negatiivisen tuloksen

Kriisikuntamenettely uhkaa myös kookkaita kaupunkeja – ”Ongelmat kiteytyvät siihen, että menot ovat liian suuret”

Juttua päivitetty 15.5.2020 kello 10.07: lisätty uusin Kuntaliiton arvio koronavoruksen vaikutuksista kuntatalouteen.