Koto-SIBin kautta työllistyneistä reilusta tuhannesta maahanmuuttajasta 70 prosenttia oli saanut vakituisen työpaikan. (Kuva: Ville Miettinen)

Maahanmuuttajien nopeaan työllistymiseen tähdänneessä vaikuttavuusinvestoimisen SIB-mallissa (Social Impact Bond) saatiin työllistettyä lähes puolet osallistuneista työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) julkaisemien alustavien tulosten mukaan.

Kokeilu toteutettiin vuosina 2016–2019 pääkaupunkiseudulla, Varsinais-Suomessa, Tampereen seudulla, Oulun seudulla sekä Joensuussa. Kokeiluun osallistui 2 217 maahanmuuttajaa, joista 1 034 on työllistynyt syyskuun 2020 loppuun mennessä. Osallistuneista maahanmuuttajista 1 692 sai koulutusta yli 70 päivää.

Koulutuksen suorittaneista työllistyi siis yli puolet.

Eniten maahanmuuttajia työllistivät kokeilussa yritykset, jotka toimivat logistiikka-, hotelli- ja ravintola-, siivous-, rakennus-, taloushallinta- ja tietotekniikka-alalla sekä valmistavassa teollisuudessa.

SIB-mallissa kerätyt sijoitusvarat käytetään yhteisen tulostavoitteen saavuttamiseen. Julkinen sektori määrittelee mitattavissa olevat tavoitteet ja maksaa vain niiden saavuttamisesta. Sijoittajat kantavat ainakin pääosin toiminnan taloudelliset riskit. Malli mahdollistaa etupainotteiset investoinnit ihmisten ja ympäristön hyvinvointiin, ja sitä onkin hyödynnetty mm. ennakoivaan ja ehkäisevään toimintaan

Uusia keinoja reagointiin vuonna 2015

Nimellä Koto-SIB tunnettuun hankkeeseen päädyttiin vuonna 2015 turvapaikanhakijoiden määrän kasvettua äkillisesti, taustoittaa maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen TEMistä.

-Haluttiin perinteisen kotoutumispolun rinnalle malli, jossa voi työllistyä nopeammin, Hämäläinen kertasi TEMin verkkotiedotustilaisuudessa tiistaina.

Samalla haluttiin vastata työnantajien tarpeeseen löytää työvoimaa. Ideoina olivat työn ja koulutuksen joustava yhdistäminen ja uusien koulutus- ja työllistymismallien testaaminen työllistymisen edistämiseksi.

Merkittävän hankkeesta tekee, että valtio ei osallistunut rahoitukseen lainkaan, Hämäläinen sanoo. 

Euroopan investointirahasto osallistui hankkeeseen 10 miljoonan euron rahoitusosuudella, Sitra 1,5 miljoonalla ja kaikkiaan 12 rahoittajan turvin kerättiin yli 14 miljoonan euron potti hankkeelle.

– Koto-SIB oli aikanaan Euroopan ylivoimaisesti suurin SIB-hanke ja se on herättänyt myös kansainvälistä kiinnostusta, Hämäläinen sanoi.

Nopeita rekrytointipäätöksiä

Hankkeen kohderyhmänä olivat oleskeluluvan saaneet ja muut maahanmuuttajat.

– Ei oikeastaan ollut muuta kriteeriä kuin piti olla työtön työnhakija te-toimistossa, valmis menemään töihin ja valmius oppia suomea työn ohessa, Sonja Hämäläinen kertoi.

Hankkeessa haluttiin mahdollistaa työssä oppiminen, koska koulutus kesti vain 4-6 kuukautta.

– Erittäin oleellista on, että pystyttiin yhdistämään työ- ja koulutusmalleja.

Ohjelmajohtaja Samir Omar FIMistä painotti suomen kielen opetuksen olleen keskeisessä roolissa. Jos osallistuja esimerkiksi tähtäsi ravintola-alalle, hän opetteli erityisesti ravintola-alan sanastoa.

Lyhyen koulutuksen vuoksi myös työharjoittelut olivat lyhyitä, muutamia viikkoja. Ideana oli antaa työnantajalle mahdollisuus kokeilla. Rekrytointipäätöstä työnantajalta odotettiin myös nopeasti, heti kokeilun lopussa.

– Kyse ei ole ilmaisesta työvoimasta, vaan siitä, että saadaan jalka ovenväliin ja sen jälkeen työnantaja tekee päätöksen, haluaako palkata, Omar sanoi.

Säästöä kertynee

Hankkeen onnistumista tarkasteltiin vertaamalla osallistuneiden ja verrokkiryhmän työmarkkinatuen ja verotulojen kehitystä kolmen vuoden aikana.

– Jos kohderyhmällä meni paremmin, valtiolle kertyy säästöjä. Näistä säästöjä maksetaan sijoittajille pääomaa takaisin ja sille korkoa.

– Nyt näyttää, että valtiolle kertyy säästöä. Emme vielä tiedä, mikä lopullinen summa tulee olemaan, mutta arvio liikkuu 10-15 miljoonassa eurossa työmarkkinatuissa ja verotuissa.

– Päälle tulee se, että mitä on säästetty, kun emme ole maksaneet kotoutumiskoulutuksesta, vaan se on maksettu yksityisellä sijoittajarahalla. Totta kai, jos työllistetään nopeasti, sillä on myös muita kerrannaisvaikutuksia mm. asumistukimenoissa Hämäläinen sanoi.

Onnistumisen mittaamiseksi TEM myös kilpailuttaa ulkopuolisen arvioinnin vuosina 2021–2022.

Malli leviää

Koto-SIBin kokemukset ovat Sonja Hämäläisen mukaan niin rohkaisevia, että mallia halutaan laajentaa muihinkin työttömien ryhmiin

-Tarkoituksena on, että annetaan pitkään työttömänä olleille tai pitkään palvelujen piirissä olleille tehdään vaikuttavuussijoittamisen malli.

Uusi hanke on nimeltää Työ-SIB. Tavoitteena on Hämäläisen mukaan, että viiden vuoden aikana noin 14 000 työtöntä saataisiin satunnaisotannalla orientaatiojaksolle, heistä 4 000 palvelujen piiriin ja 1 900 työllistettyä.

Onnistumista Työ-SIBissä mitataan Hämäläisen mukaan kuten Koto-SIBissä. Julkiselle taloudelle koituvia suoria hyötyjä mallista olisivat säästöt työllisyyspalvelujen kuluissa, säästöt työttömyysmenoissa ja lisäykset tuloverokertymässä

Kuva: TEM

 

Lisää vaikuttavuusinvestoinnista:

Lohjalle perhekumppani ehkäisemään syrjäytymistä, varat palkkaukseen rahastosta

Sitra irrottautuu vaikuttavuusinvestoimisen kehityksestä, hallitukselta toivotaan vihreää valoa tulostenhankintarahastolle ja osaamiskeskukselle

Päästäänkö syrjäytymisestä eroon sijoittajien avulla?

Vantaa ottaa vaikuttavuusinvestoimisen avuksi perhepalveluiden vahvistamiseen

Perhepalveluita sijoittajien rahalla – Ensimmäinen lapsi-SIB liikkeelle Hämeenlinnassa

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*