Iisalmen ihmeet ja yhteiset arvot vakuuttivat Tiina Heikan – Kunnan mainetyö vie vuosia ja vaatii pitkäjänteisyyttä
Tiina Heikka katsoo nykyään kuntia erilaisesta ikkunasta kuin tässä kuvassa, jonka ottohetkellä, keväällä 2021, hän toimi vielä Lapinjärven kunnanjohtajana. Kuntamarkkinointi on valitettavan usein liian samanlaista, Tiina Heikka väittää. (Kuva: Liisa Takala)
Ylpeys omasta kunnasta ja seudusta, kulttuuriperimän hyödyntäminen, yhteisiin arvoihin sitoutuminen.
Siinä joitakin iisalmelaisia ihmeitä, joita Iisalmen kaupungin ”matchmakerina” syyskuussa toiminut Tiina Heikka havaitsi vierailuillaan kaupungin yrityksissä ja organisaatiossa.
Iisalmi haki keväällä 2022 somevaikuttajia seuturakkauden ”Amorin apulaisiksi” tutustumaan kaupungin eri puoliin ja mahdollisuuksiin niin työssä kuin vapaa-ajalla osana Match made in Iisalmi -markkinointikampanjaa. Heikka oli yksi 45:stä hakeneesta ja yksi kolmesta valitusta.
Hän pitää kiinnostavana sitä, että Iisalmi ei halunnut pelkästään somenäkyvyyttä markkinointiinsa vaan myös todellisia kehitysehdotuksia.
Kunnan kehittäminen on toki Heikalle tuttu juttu. Hän toimi viime vuoden loppuun asti Lapinjärven kunnanjohtajana ja tuli tunnetuksi erityisesti pienten kuntien puolesta puhujana.
Kuntajohtajauran jälkeen hän ryhtyi yrittäjäksi, joka tarjoaa mm. muutosvalmennuksia. Nettisivuillaan Heikka luonnehtii itseään ”organisaatioshamaaniksi ja kuntamentoriksi”.
Match made in Iisalmi esittelee “matchmakerien” havaintoja kaupungista eri kulmista. Viime vuonna Iisalmi voitti kuntamarkkinoinnin SM-kultaa Rock by Iisalmi -kampanjallaan. Myös matchmakerien tapaisia somessa kaupunkia ulkopuolisen silmin esitteleviä lähettiläitä on hyödynnetty aiemminkin.
Tiina Heikan mukaan Iisalmi on jo pitkään ollut kuntamarkkinoinnissa maan kärkeä. Kaupungin vahvuutena on ollut rohkeus nostaa omia erityispiirteitään ylpeästi.
Kuntamarkkinointi on valitettavan usein liian samanlaista, Tiina Heikka väittää.
-Haaste on, että miten löytää ne tietyt omat erityistekijät ja pystyisi profiloimaan ne.
Toisaalta: vaikka yksittäisellä kampanjalla saisi hyvänkin kattavuuden, sen pitäisi myös johtaa jonkinlaisiin toimenpiteisiin.
Tiina Heikan oman kokemuksen perusteella pitkäjänteinen sitoutuminen ja panoksien laittaminen markkinointiin on vaikeaa kunnissa, kun erityisesti poliittiset päättäjät haluavat asioiden tapahtuvan omalla valtuustokaudellaan.
Markkinoinnissa ei ole pikavoittoja
Markkinointi ei tuota hedelmää nopeasti, eikä ole ”pikafiksiratkaisua” siihen, että kunnan tunnettuus paranisi nopeasti.
– Se vaatii paljon tekoja ja pitkää matkaa. Ensinäkin että saa tunnettavuutta, sitten jonkun imagon josta tunnetaan, brändi tulee vahvaksi ja sitten vielä sen, että imago alkaa tuottaa tulosta: tapahtuu muuttoliikettä tai yrityssiirtymää tai muuta positiivista.
-Se ei tapahdu yhdessä valtuustokaudessa eikä kahdessakaan.
Kun Heikka aloitti Lapinjärven kunnanjohtajana, kunta aloitti itsensä markkinoinnin lähestulkoon nollasta. Heikan mukaan tästä meni vielä vuosia, ennen kuin kunta tuli todella tunnetuksi ja alkoi saada yhteydenottoja kiinnostuneilta sen sijaan, että kunta itse olisi ollut se, joka otti ensin yhteyttä.
-Voi viedä jopa 10-15 vuotta, ennen kuin se tuottaa hedelmän. Siksi voi olla vaikea perustella päättäjälle, miksi siihen pitäisi laittaa rahaa, Heikka sanoo kunnan maineen rakentamisesta.
Markkinointi ei voi olla sitä, että rahalla ostetaan julkisuutta, Heikka muistuttaa.
-Taustalla pitää olla todelliset teot. Annetut lupaukset pitää lunastaa.
-Markkinointi kaiken kaikkiaan todella pitkäjänteistä työtä. Siitäkin Iisalmi on hyvä esimerkki: he ovat aikanaan tehneet päätöksen lähteä panostamaan sekä elinkeinotoimintaan että markkinointiin ja ikään kuin seuran verkostomaiseen tunnettuuden lisäämiseen.
Iisalmi on vuonna 2017 laittanut tavoitteekseen olla Suomen houkuttelevin seutukaupunki vuonna 2030, visio on kirjattu strategiaan.
-Oman kokemukseni perusteella tämä on juuri oikea aikaperspektiivi, Tiina Heikka sanoo.
Sitoutuneisuus teki vaikutuksen
Tiina Heikan mukaan hänen Iisalmessa mm. yrityksissä käymänsä keskustelut paljastivat monin tavoin hyvän paikallisen asenteen, toiminnan pohjalla on hyvä toimintaympäristö, yhteinen tavoite johon ollaan sitoutuneita.
-Poikkeuksellista on tosi vahva sitoutuminen seutuun ja syvä arvomaailma. Arvopohja, josta juontuu se, että halutaan tehdä tosi asiakaslähtöistä työtä ja halutaan tuottaa todella hyvää laatua. Se näkyi joka paikassa.
-Se on myös omien päätelmieni tulos: kunnan arvopohja kunnan toiminnassa on tosi vahva asia. Kun kaikki sitoutuvat siihen, pystyy tekemään isoja juttuja.
Suuren vaikutuksen Heikkaan teki sekin iisalmelainen ihme, että on vahva sitoutuminen juuriin, seutua kohtaa tunnettu arvostus.
-Se niin sanotusti kulkee verissä. Kun keskustellaan asioista, kaikki saavat itsensä kuuluviin. Kun on arvostava kulttuuri, keskustelun myötä muodostuvat yhteiset näkökulmat. Sitä kautta päätöksentekokin on helpompaa.
Eräs Heikan mieleen jääneistä asioista oli se, että valtuuston puheenjohtaja Kati Åhman, sd., totesi hehkuttavansa Iisalmea ”joka paikassa”.
-Kyllä pitäisi jokaisen ymmärtää, että kaikki ovat paikkakunan käyntikortteja. Sitä kaikki sanovat, mutta ei se yleensä toteudu.
Luovuudesta kuntien voimavara?
Mielenkiintoisena Heikka pitää myös sitä, että kaupunki on ymmärtänyt kulttuuriperimän arvon.
-Minusta tuntuu, että he menevät tässä vastavirtaan. Kun taloustilanne tiukkenee, on muutoksia ja muuta, ja sitä puolta [kulttuuria] kurjistetaan. Mutta minusta tuntuu, että he laittavat siihen lisäpanostusta.
-Ajattelen, että luovuus on kehittämisen tuleva voimavara, jota ei ole kunnissa tarpeeksi hyödynnetty. Oli hauska havaita, että sen arvo oli ymmärretty ja kulttuuripuolta vahvistetaan ja yhdistetään yritystoimintaan ja matkailuun.
Tiina Heikka on laatinut vierailukohteistaan tekstit ja yhteenvedot havaitsemistaan ”Iisalmen ihmeistä”.
-Annan myös kaupungille kehittämisehdotuksia, jotka voivat olla arkipäiväisiä, mutta minusta ne ovat ulkopuolisen silmin sellaisia, joita voisi nostaa esiin tai pohtia vielä.
Lue myös:
