Kunnat haluavat talousraportoinnin ongelmista eroon pian
Kuva: Pixabay
Kuntien taloustiedon keruun siirto Tilastokeskukselta Valtiokonttorille vuoden 2021 alusta ei ole tuottanut suunniteltuja säästöjä, mutta sen sijaan se on heikentänyt tiedon laatua ja lisännyt kuntien työmäärää, kuntakentällä harmitellaan.
Kuntatalouden raportoinnin ongelmien ratkaisemiseen tulee kohdentaa resursseja pikaisesti, kirjoittavat Kuntaliiton kuntatalouden tilastoasiantuntija Aaro Hottinen ja erityisasiantuntija Minnamaria Korhonen blogissaan.
Uudistuksen yhteydessä kuntien raportointitaakka paisui massiiviseksi, eivätkä tavoitellut kustannussäästöt ole toteutuneet, Hottinen ja Korhonen kirjoittavat.
Raportointitaakan laajuuden lisäksi merkittäviä ongelmia ovat tietosisältöjen jäykkyys, jatkuva muutos ja puutteet tietojen tarkistusprosessissa.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Haasteisiin viittaa myös Valtiontalouden tarkastusvirasto tuoreessa tarkastuskertomuksessaan Julkisen talouden tilastojen luotettavuus. VTV:n mukaan kuntien taloustietojen tiedonkeruun kokonaisuudistus ei ole onnistunut alkuvaiheessa kaikilta osin tilastoinnin näkökulmasta.
– Tiedon laadun vertailu aiempaan ei ole kaikilta osin mahdollista, sillä uudessa, laajemmat tietotarpeet kattavassa mallissa kerätään myös tietoja, joita aiemmin ei saatu, ja tiedonkeruulla katetaan useamman toimijan tietotarpeet, VTV toteaa.
Monenlaisia ongelmia
Käytännössä ongelmat ovat näkyneet siten, että kaikki tiedonantovelvolliset eivät ole toimittaneet tietojaan, eikä kaikkia tietoja raportoida tietomallin mukaisella automaattisella tavalla tai mallissa määritellyssä laajuudessa.
-Tiedoissa olevista puutteista johtuen tilastoinnissa joudutaan imputointimenetelmillä täydentämään tietoja. Uudessa tiedonkeruussa näkökulma kerättäviin tietoihin on myös hieman erilainen kuin aiemmin toteutetussa pelkkää tilastointitarvetta palvellessa toimintatavassa. Uusi tiedonkeruu perustuu kirjanpidosta automaattisesti ajettaviin tietoihin, kun taas tilastointitarpeeseen tarvitaan tietoja, joiden tuottaminen automaattisesti ei ole mahdollista, VTV:n raportissa todetaan.
Aaro Hottinen ja Minnamaria Korhonen muistuttavat, että ongelmien ratkaisemisella on kiire.
-Vuosien 2021 ja 2022 kuntien Valtiokonttorille raportoitavilla taloustiedoilla on suora vaikutus sote-uudistuksen siirtolaskelmien kautta uuden kunnan valtionosuuteen. Vaikutus on pysyvä sekä koko maan että yksittäisen kunnan tasolla. Talousraportoinnissa olevat virheet aiheuttavat pahimmillaan kymmenien miljoonien virheen yksittäisten kuntien valtionosuuteen, Hottinen ja Korhonen kirjoittavat.
He huomauttavat myös, että raportoitavia tietosisältöjä on laajennettu vuosittain eri ministeriöiden toiveiden mukaan, vaikka onnistuneita kokemuksia aiempienkaan tietosisältöjen mukaisesta raportoinnista ei ole ehditty saada. Jokainen uusi tietokenttä on suora lisäkustannus kunnalle.
Säästötavoitetta ei määritetty eikä seurattu
Muutoksen tekeminen on tullut kunnissa myös kalliiksi, sanoo Tampereen talousjohtaja Jukka Männikkö. Toisaalta uudistus oli kooltaan suuri ja kaikkiin uudistuksiin liittyy siirtymävaihe, joka on jollain tavalla työläs, hän muistuttaa.
Yksi uudistuksen perusteluna käytetty tavoite oli kustannussäästö. VTV toteaa raportissaan, että säästöjen määrää ei kuitenkaan valmisteluvaiheessa arvioitu riittävästi, eikä niiden toteutumista ole siirron jälkeen myöskään seurattu.
-Kun siirrolla on tällainen peruste, säästöjen määrää olisi tullut myös arvioida ja seurata paremmin, raportissa todetaan.
VTV suosittaa, että VM arvioisi kustannussäästöt tai kustannusvaikutukset ja suunnittelisi säästöjen toteutumisen seurannan ennalta sellaisissa uudistuksissa, joita perustellaan niistä saatavilla säästöillä.
Jukka Männikkö sanoo, että häntä ”vähän hymyilyttää” julki lausuttu säästötavoite.
– Alkuvaiheessa tämä on työllistänyt enemmän kuin uskottiin. Jatkossa toivottavasti päästään siihen että tämä ei työllistä lisää. Mutta ei tällä oikeasti ole saatavissa säästöjä kuntapuolelle, ja aika marginaaliseksi taitaa jäädä säästöpuoli valtiollakin.
-Nämä on vähän samanlaisia heittoja kuin kilpailukykysopimuksen yhteydessä leikattiin kunnilta 250 miljoonaa euroa valtionosuuksia sillä oletuksella, että kuuden minuutin päivittäisen työajan pidentämisellä voidaan saavuttaa laskennallisia säästöjä. Oikeasti se jäi muutamaan miljoonaan koko maan tasolla.
Ohjeistus parantaisi tiedon luotettavuutta
isäksi VTV suositti, että VM varmistaisi, että Valtiokonttorin keräämistä kuntataloustiedoista tuotetaan tilasto, jotta tietojen käyttäjillä ja päätöksentekijöillä on yhtenäinen tieto kuntataloudesta kokonaisuutena.
– Hyvinvointialueiden tiedonkeruun alkamisen jälkeen on varmistettava tilastointi myös näiden tietojen osalta, VTV muistuttaa.
Jukka Männikkö toivoo, että jatkossa kerättäisiin tarkemmin yhdenmukaisesti tietylle palveluluokalle kuuluvat kustannukset oikealle paikalle. Nyt vertailuhaastetta luo sekin, että esimerkiksi tukipalvelujen kirjaaminen on melko vapaata.
-Odotan vahvasti, että tämä pelittää jatkossa paremmin. Jos kirjaaminen yhdenmukaistuu, tiedostakin tulee vertailukelpoisempaa, hän muistuttaa.
Samaa odotetaan muuallakin kuntakentällä. Kuntaliiton Hottinen ja Korhonen muistuttavat, että aiemmin Tilastokeskus tarkisti kuntataloustietoja erityisesti omia käyttötarpeitaan varten ja vastasi tietojen laadusta.
– Uudessa prosessissa Valtiokonttorilla raportointipalvelun tarjoajana ei ole vastaavaa roolia. Laaduntarkastus tehdään hajautetusti ja osittain sattumanvaraisesti, mikä näyttäytyy kuntiin hajanaisina korjauspyyntöinä. Selkeä vastuu tietojen tarkistuksesta ja laadusta tulisi olla yhdellä toimijalla.
Luotettavuus paranee vain siten, että kirjaamiseen tulee tarkempaa ohjeistusta, Jukka Männikkö sanoo.
-Tällä hetkellä esimerkiksi tukipalvelujen osalta kunnat voivat kirjata aika vapaasti eri tukipalvelujen osuuksia. Se on minusta aika iso puute.
Manuaalista tiedonkeruuta tarvitaan edelleen
Männikkö muistuttaa, että kokonaisuutena Suomessa on hyvä tilanne tiedonkeruun osalta.
– Uskon että parin vuoden päästä olemme kaikki aika paljon tyytyväisempiä.
Uudistuksesta huolimatta jatkossakin tarvitaan manuaalista tiedonkeruuta, Jukka Männikkö muistuttaa.
-Tavoite oli, että saataisiin kaikki tyylikkäästi ja automaattisesti, mitä valtio tarvitsee. Oli jo silloin tiedossa, että se ei ollut realistista, eikä se ole lähivuosinakaan realistista.
-Mutta pääasia on päästä tästä eteenpäin niin että kaikki tahot saavat tarvitsemansa tiedon.
Kuntaliitossa virheitä ja haasteita pidetään edelleen merkittävinä, vaikka tilanne on syksyllä kohentunut.
-Raportoitavia tietoja on paljon ja merkittävä osa tiedoista on vaikeasti raportoitavia, koska kunnat eivät saa niitä suoraan kirjanpidostaan. Uudistus on työllistänyt valtavasti kuntia, Tilastokeskusta, Valtiokonttoria, valtiovarainministeriötä, palveluntarjoajia ja tiedon hyödyntäjiä, Aaro Hottinen ja Minnamaria Korhonen muistuttavat.
