Kunnilta leikataan valtionosuuksia vuosina 2023-2025 suunnilleen saman verran, kuin TE-uudistus tuo niitä lisää – ”Vähennys ei saa toteutua”, sanoo rehtori; ”tarvitaan poliittinen arvokeskustelu”, sanoo kunnanjohtaja
Kuntakentällä toivotaan valtakunnallista arvokeskustelua sivistyspalveluiden tulevaisuudesta. Valtionosuuksien väheneminen merkitsee väistämättä leikkauksia sivistyspalveluihin. Kuva Raattaman kyläkoulusta Kittilässä. Kuva: Ville Miettinen
Tämänhetkisen tiedon mukaan sote-uudistuksen aiheuttama ”loppupiiska” eli negatiivinen vaikutus kuntien valtionosuuksiin näyttää olevan suunnilleen saman verran, kuin kunnat ovat saamassa lisää valtionosuuksia uusin TE-palveluihin, sanoo kehittämispäällikkö Mikko Mehtonen Kuntaliitosta.
TE-uudistuksessa kuntiin siirtyvien palvelujen rahoitus 660 miljoonaa euroa.
Kuntien valtionosuuksiin tehtävä vähennys on noin 700 miljoonaa euroa, kun aiemmin tiedossa olleisiin vähennyksiin lisätään valtiovarainministeriön 17. marraskuuta ilmoittama lisävähennys.
Toisin sanoen kuntien valtionosuuksista vähennetään yhden massiivisen uudistuksen palvelujen rahoituksen verran rahaa.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
-Se on valtava summa, Mehtonen sanoo.
Vähenevän valtionosuuden ja tulevan uuden valtionosuuden vastaavansuuruisuus on sattumaa. Mehtonen otti asian esiin myös sosiaalisessa mediassa, koska sitä kautta – vertaamalla TE-uudistuksen rahoihin – on hyvä kuvastaa vos-vähennyksen merkittävyyttä.
”Ei voi olla näkymättä säästöinä”
Lisävähennys koskee kaikkia kuntia. Jos ne joutuvat hoitamaan rahoituksen paikkaamisen itse, vähennys näkyy veronkorotuksina ja tiukkana budjettikurina.
Kun soten siirryttyä hyvinvointialueille kuntien palveluista yli puolet on sivistyspalveluita, ei tällainen rahoituksen vähennys voi olla näkymättä säästöinä, Mehtonen arvioi.
Kinkkisen tilanteen juurisyy on siinä, että vuoden 2022 kuntien sote-kulut kasvoivat ennakoitua paljon suuremmiksi. VM:ssä päätetty 12,64 prosenttiyksikön höyläys kunnallisverosta valtion pussiin ei ollutkaan riittävä.
Jos sote-kulut olisivat pysyneet aisoissa, tämä summa olisi ollut huomattavasti pienempi. Sote-kustannusten nousuun juuri vuonna 2022 vaikuttivat monet asiat eri puolilla maata. Esimerkiksi palvelujaan kuntoon kuntayhtymämallilla laittaneet kunnat ovat kokeneet joutuvansa epäreilulla tavalla kärsimään siitä, että juuri vuosi 2022 ja vuosi 2021 ratkaisevat tulevan rahoituksen.
Kokonaisnäkymää haastaa sekin, että kuntatalous on heikkenevällä uralla jo muutenkin ennusteiden mukaan, Mehtonen muistuttaa.
-Tämä aika paljon vielä jyrkentää sitä, hän sanoo valtionosuusvähennyksestä.
”Rahoitusvähennys ei saa toteutua edes pidennetyllä maksuajalla”
”Tämä kaavailtu pysyvä rahoitusvähennys ei voi toteutua – ei edes pidennetyllä maksuajalla. Rahoitusvähennys tarkoittaa radikaalia pysyvää muutosta koko yhteiskunnan sivistyspalveluihin. Ennätysmäärä kuntia on jo joutunut nostamaan veroastetta (202). VOS-järjestelmän kehittämisessä täytyy ottaa uusi suunta. Valtion rahoitusosuus kuntien peruspalveluihin on jo pudonnut historiallisen alhaiselle tasolle (19,5%). Lisäksi täytyy muistaa OKM-valtionosuudessa oleva esim. lukiokoulutusta koskeva n. 100 milj. € leikkuri, joka entisestään haastaa kuntien taloutta.”
Näin kommentoi Petäjäveden yläkoulun ja lukion rehtori Ville Metsäpelto, kun valtiovarainministeriö (VM) piti Teamsissa tiedotustilaisuuttaan peruspalvelujen valtionosuuksiin tulleesta uudesta vähennyksestä.
Metsäpelto on huolissaan paitsi Petäjäveden sivistyspalveluiden tulevaisuudesta myös koko maan lasten tulevaisuudesta ja sivistyspalveluista. Hän toimii hallitusohjelman lukiokirjausten seurantaryhmässä Suomen Lähilukioyhdistys ry:n lukiorahoituksen asiantuntijana.
VM:ssä sorvataan paitsi valtionosuusjärjestelmän uudistusta myös koko kuntien rahoitusjärjestelmän uudistamista – edellisen on määrä tulla voimaan vuoden 2026 alussa, jälkimmäinen lienee isompi rasti ja kauempana toteutumisesta.
Metsäpelto katsoo, että rahoitusvähennys ei voi eikä saa toteutua. Ei edes pidennetyllä maksuajalla.
-Tämähän tarkoittaa suoraan radikaalia pysyvää muutosta koko yhteiskunnan sivistyspalveluihin. Sivistyskunnissa suurin järjestämiserä on varhaiskasvatus ja perusopetus. Tämä vähennys osuu suoraan sinne. Emmekä nyt puhu muutamien miljoonien vaan satojen miljoonien iskusta sivistyskuntien rahoitukseen.
Opetuksen rahoitus laskenut kauan
Metsäpellon mukaan huolta aiheuttaa erityisesti se, että valtio on jatkuvasti vetäytynyt peruspalvelujen rahoituksesta.
-Tänä vuonna valtion rahoitusosuuden taso taitaa olla historiallisen alhainen, 19,5 prosenttia. Joskus taso on ollut yli 45 prosenttia.
– Rehtorina minua huolettaa erityisesti se, että valtakunnallisesti tarkastellen opetukseen reaalisesti käytettävä raha on pysynyt muuttumattomana 2010 jälkeen, kuten esimerkiksi OAJ:n laskelmat osoittavat.
Kun esimerkiksi tukeen kuluva rahamäärä on kaiken aikaa kasvanut, on itse opetukseen jäävä osuus väistämättä entisestään vähentynyt.
Samaan aikaan esimerkiksi kiinteistöjen ylläpidon kulut ovat jatkuvasti kasvaneet.
Koko opetuksen kenttä on isojen haasteiden edessä, Metsäpelto muistuttaa.
– Oppimistulosten romahtamisen korjaaminen, oppilaiden tuen tarpeen lisääntyminen ja inklusiivisen opetuksen järjestäminen edellyttäisi pikemminkin lisärahoitusta. Tämä yhtälö ei näytä mahdolliselta.
– Samaan aikaan lukiokoulutuksesta on leikattu 100 miljoonaa euroa. On selvää, että tällä tavalla emme huolehdi riittävästi osaamisen kasvattamisesta yhteiskunnassamme. Emme myöskään pysty saavuttamaan hallitusohjelmaan kirjattuja muita tavoitteita, esimerkiksi sitä, että puolet ikäluokasta olisi 2030 mennessä korkeakoulutettuja.
”Kunnat jäämässä heitteille”
Metsäpelto käyttää ilmausta ”kuntien heitteille jättäminen” kuvatessaan tilannetta, jossa kunnilla on edelleen kansakunnan osaamisen ja hyvinvoinnin näkökulmasta erittäin tärkeitä tehtäviä, mutta riittävä rahoitus puuttuu.
Hänen mielestään tarvitaan aitoa keskustelua suomalaisen yhteiskunnan tilasta: ollaanko vain leikkausten tiellä vai turvataanko riittävät resurssit koulu- ja sivistyspalveluihin, aina varhaiskasvatuksesta perusopetukseen ja lukioihin.
– Koulutus on erityislaatuinen asia. Se vaatii aikaa, panostusta ja resursseja.
-Vos-järjestelmän kehittäminen ei voi olla vain sopeuttamista ja sopeutumista. Vaaditaan isoa yhteiskunnallista arvokeskustelua, jonka seurauksena varmistetaan, että resurssit riittävät.
Metsäpelto muistuttaa, että ikäluokkien pieneneminen haastaa järjestelmää tulevaisuudessa entisestään, kun oppilaskohtaiset kustannukset kasvavat.
-Jos rahoitusjärjestelmästä leikataan ja samaan aikaan oppilaskohtaiset kustannukset kasvavat, kunnat eivät enää pysty tarjoamaan laadukkaita sivistyspalveluja. Kuitenkin lasten ja nuorten tulisi saada opetusta ja palvelut, joihin he ovat oikeutettuja. Meidän aikuisten, eli sivistyspalvelujen järjestäjien ja yhteiskunnan, tulee huolehtia vastuustamme asioiden hoitamisessa, tulevaisuuden rakentamisessa.
-Poliittisesta päätöksenteostahan tämä on kiinni viime kädessä. Aina on poliittista liikkumavaraa, eli mihin rahaa laitetaan ja mihin ei.
Rajuja leikkauksia ilman julkista keskustelua
Pian VM:n perjantaiyllätyksen jälkeen Kanta-Hämeen kuntajohtajat julkaisivat kannanoton, jossa ilmaistiin sekä huoli kuntien tulevaisuudesta että närkästys VM:n tavasta kertoa kunnille erittäin merkittävästä talousvaikutuksesta.
Janakkalan kunnanjohtaja Reijo Siltala toivoi VM:n järjestämässä infossa kansallista arvokeskustelua.
Sittemmin asiaan on ottanut kantaa kuntaministeri, ja huoli tuntuu tulleen todesta otetuksi.
Siltalan mukaan Kanta-Hämeessä ehti nousta huoli, että ihan huomaamatta tehdään rajuja leikkauksia keskustelematta julkisesti.
-Nyt tuli aikalisä, ja varmaan keskustellaan siitä, onko nämä tämäntyyppiset leikkaukset ihan tarkoituksenmukaisia.
Vos-vähennykseen käytetyissä laskelmissa on käytetty poikkeuksellista verovuotta ja tarkastelua voisi laajentaa, Siltala huomauttaa.
-En osaa sanoa, kertooko se yksittäinen verovuosi todellisuutta, mikä valtionosuuksien taso pitäisi olla.
Sivistyksestä leikkaaminen ei sovi sivistyskunta-ajatukseen
Siltala muistuttaa julkilausutusta ajatuksesta, että kunnat ovat sivistys- ja elinvoimakuntia.
-Tuntuu julkilausutun ajatuksen vastaiselta, että sivistystoimeen tulee kovin rajuja leikkauksia, Siltala viittaa vos-vähennyksen todennäköisiin vaikutuksiin.
-Ei varmaan kenelläkään ole ajatusta, että julkinen talous hirvittävän hyvin voisi, mutta ehkä sellaista prioriteettikeskustelua on tarpeen käydä.
Keskustelussa pitäisi tulla pois poteroista, Siltala sanoo.
-Ei ole hyvä malli, että pistetään valtion virkamiehet ja kuntien viranhaltijat ikään kuin painimaan keskenään. Silloin ollaan vanhassa maailmassa jota ei kukaan toivo.
-Toivoisin, että tämä jaksaisi myös vastuuministereitä jatkossakin kiinnostaa. Ettei ainakaan rakenneta sellaista tilannetta, että lasten ja nuorten tilanne hirvittävän paljon heikkenisi ja tehtäisi lyhytjänteisiä ratkaisuja.
Jos kunnat joutuvat kuittaamaan vos-vähennyksen omilla ratkaisuillaan, käytännössä isku osuu sivistyspalveluihini myös Janakkalassa
-On kai ihan selvää, että Janakkalan kokoisessakin kunnassa meidän täytyy tarkastella palvelutasoa. Sivistystoimessa euroja on pakko lähteä pohtimaan eri tavalla.
Siltala haluaa korostaa yhteistyön ja keskusteluyhteyden tärkeyttä ja säilyttämistä VM:n ja kuntien välillä.
VM:n viestinnällinen ratkaisu valtionosuusvähennyksessä on saanut laajalti kritiikkiä. Siltala toivoo, ettei kunta-valtiosuhteeseen tulisi siitä isoa säröä. Siltalakin kuvailee perjantai-iltana tiedottamista viestinnälliseksi katastrofiksi.
– Ei ole valtiolle eikä kunnille eikä yhteiskunnalle hyväksi, että muodostuu vahva epäluulo tai riita-asetelma kunnat versus valtionvarainministeriö.
-Kuntakentän ja VM:n yhteistyö on viime vuosina parantunut, Siltala muistuttaa.
Lue lisää valtionosuuksista:
