Kuntaliiton hallitukselta esitys korjaussarjaksi koronakriisin kärjistämiin kuntatalouden ongelmiin
Koronaviruskriisi luo kunnille paineita mm. kasvavien sote-kustannusten muodossa. (Kuva: Ville Miettinen)
Kuntaliiton hallitus vaatii, että kevään kehysriihessä päätetään monipuolisista korjaustoimista koronavirusepidemiasta uuden haasteen saaneen kuntatalouden vahvistamiseksi.
Kuntaliiton hallitus käsitteli koronakriisin vaikutuksia kuntatalouteen kokouksessaan 19. maaliskuuta.
Kuntatalous on ollut vakavissa vaikeuksissa jo ennen koronavirusepidemiaa väestön ikääntymisen, muuttoliikkeen, työvoiman saatavuuden ja kuntien tulopohjaa vaivaavien rakenteellisten heikkouksien vuoksi.
-Palvelu- ja investointitarpeet kasvavat lisäten paineita niin käyttötalousmenojen kuin velkaantumisenkin kasvuun. Tämä näkyy selvästi myös viime vuoden heikoissa ennakollisissa tilinpäätöstiedoissa, Kuntaliiton hallitus muistuttaa tiedotteessa.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Koronaviruksen aiheuttama kriisi kärjistää ongelmia entisestään, kun menotaso kasvaa ja verotulopohja heikkenee. Kriisin tarkat taloudelliset vaikutukset selviävät myöhemmin.
Kuntaliiton hallituksen mukaan on myönteistä, että Marinin hallitus on ohjelmassaan sitoutunut rahoittamaan kuntien uudet ja laajenevat tehtävät sekä kompensoimaan valtion päätöksistä aiheutuvat verotulomenetykset täysimääräisesti.
– Nämä ja muut ennen koronakriisiä linjatut toimenpiteet eivät kuitenkaan auta kuntatalouden syvien kestävyysongelmien ratkaisemisessa, vaan parhaimmillaankin ehkäisevät alijäämien kasvua, Kuntaliiton hallitus muistuttaa.
– Kuntatalouden kestävyys edellyttää nyt poikkeuksellisen monipuolista, kuntien menokehitystä hillitsevää ja tulopohjaa vahvistavaa keinovalikoimaa, jonka merkitys ja mittaluokka kasvaa entisestään koronakriisin vaikutusten myötä.
Kuntaliitto esittää, että akuutin koronaviruskriisin jälkeen toteutetaan kuntatalouden korjaussarja, jonka keskeisiä toimenpiteitä ovat:
– Uusien ja laajenevien tehtävien aiheuttamat kustannukset korvataan kunnille täysimääräisesti. Niiden rajauksia sekä aikatauluttamista on arvioitavauudelleen kustannus- ja henkilöstövaikutusten tarkennuttua sekä koronakriisin aiheuttamien paineiden vuoksi. Valtionosuusrahoitusta ei leikata ennakollisesti lisätehtävien oletettujen säästövaikutusten vuoksi.
– Nopeavaikutteisina toimenpiteinä kuntatalouden tulopohjaa vahvistetaan korottamalla valtionosuusprosenttia ja kuntien yhteisövero-osuutta siten, että tulovaikutuksen suuruusluokka on miljardi euroa. Koronakriisin kuntatalousvaikutusten arviointi on tärkeää tehdä valtion ja Kuntaliiton tiiviissä yhteistyössä. Koronakriisin aiheuttamien vaikutusten täsmennyttyä pitää olla valmius tehdä uusia kuntataloutta vahvistavia päätöksiä.
– Eriytymiseen vastaamiseksi harkinnanvaraisia avustuksia myönnetään ainakin tänä ja ensi vuonna vuositasolla 50 milj. euroa siten, että rahoitus tulee valtionosuusjärjestelmän ulkopuolelta.
– Käynnistetään uudistus, jolla kunnille ohjataan osuus pääomaverotuloista. Tämä vahvistaa kuntien verotulopohjaa. Kaikkien kuntalaisten tulisi osallistua kunnallisten palveluiden rahoittamiseen tuloveroillaan riippumatta siitä saavatko he ansio- vai pääomatuloja. Tavoitteena on, että uudistus on voimassa viimeistään vuoden 2023 alusta.
– Valmistellaan kuntakentän ja valtion yhteistyönä uusia toimenpiteitä, joilla kuntien liikkumavaraa tehtävien ja velvoitteiden toteuttamisessa voidaan lisätä kustannusten hillitsemiseksi ja erilaisten olosuhteiden huomioimiseksi.
– Perusväylänpitoon sovittu vähintään 300 miljoonan euron vuosittainen korotus sisällytetään jatkossa kokonaisuudessaan julkisen talouden suunnitelmaan. Liikenneverkon kehittämishankkeiden rahoitusta lisätään merkittävästi. Valtion vastuuta sille kuuluvan infran rahoituksesta ei saa siirtää kunnille.
– Yritystoiminnan edellytysten ja jatkuvuuden turvaaminen sekä työttömyyden kasvun ehkäiseminen ovat kuntataloudenkin kannalta äärimmäisen tärkeitä. Niihin kuuluu myös julkisten hankintojen jatkaminen ja nopeuttaminen mahdollisuuksien mukaan. Käynnistyvien kuntien työllisuuskokeilujen valmistelua on jatkettava ja tavoitteena on oltava pysyvä kuntien järjestämisvastuun vahvistaminen työllisyyspalveluista.
– Kuntatalouden ennakoitavuuden parantamiseksi selvitetään verotilitysjärjestelmän kehittäminen valtion ja Kuntaliiton yhteistyönä.
Lue myös:
Koronaviruksen vaikutus ”valtava shokki kuntataloudelle” – kunnissa odotetaan konkreettista tukea
Markkinat nihkeitä rahoittamaan kuntia – Kuntarahoitus: Rahoitusta ei kannata hamstrata
Sketsihahmo-ohjelma Putouksen voittajaa Urmas Viilunkia osin lainaten: Koronavirus laittaa myös kuntatalouden myrskyn hyrskyn.
Hyvä ja oikea päätös, että pääomaverotululoista annetasn myös kunnille. Esimerkiksi Pohjois-ja Itä-Suomen kuntien metsäomaisuudesta yli puolet omistajista asuu muissa kunnissa (lähinnä etelän kasvukeskuksissa) kuin metsäomaisuuden sijaintikunnassa. Metsänmyyntitulothan verotetaan nyt pääomatulona valtiolle.
Jospa nyt olisitte nillittämättä. Kunnissa riittää niitä elimen heiluttajia vai olivatko ne elinvoiman nostatajia pois pistettäväksi pilvin pimein. Syytä palata parustehtäviin golfkierroksien sijaan. Johtajataso on se tarpeettomin. Ihan oikean elämän tehtäviä katsoen, niin mihin tarvitaan kaupungin(kunnanjohtajia, pormestareista puhumattakaan? Hommia hidastamaan.