Kyyti kylmenee: Kuntien talousjohtajista puolet arvioi kunnan talousnäkymät 2025 huonoiksi tai erittäin huonoiksi – "Kunnat ovat laatimassa viimeistä ylijäämäistä tilinpäätöstään", arvioi Kuntaliiton Mehtonen
- Viime vuoden marraskuussa kuntien valtionosuusrahoitukseen kohdistettiin yllättäen satojen miljoonien eurojen lisäleikkaus. Tämä Kuntien Black Friday lienee yksi suurimmista syistä talousbarometrin heikkojen tunnelmien takana, Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio arvioi. Erityisasiantuntija Mikko Mehtosen mukaan kunnissa tehdään nyt viimeisiä ylijäämäisiä tilinpäätöksiä. Kuva: Pixabay
Kuntaliiton tänään julkaisema Talousbarometri antaa odotettua osviittaa siitä, mihin kuntatalouden tilanne on kehittymässä. vastaajat pitävät tämänhetkistä tilannetta enimmäkseen keskimääräisenä tai vahvana, edessä on koleat ajat.
Talousbarometrissa puolet vastanneista arvioi kunnan talousnäkymät vuoden 2025 alussa huonoiksi tai erittäin huonoiksi. Yksikään kunta ei ennakoi talousnäkymiä erittäin hyvänä.
Kuntaliiton 23.-26.1. toteuttamaan kyselyyn vastasi 175 kunnan talousjohtajaa. Manner-Suomessa on 293 kuntaa.
Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio arvioi yhdeksi suurimmista syistä tulosten takana marraskuisen ”kuntatalouden mustan perjantain”. Heti sen jälkeen, kun takaraja tämän vuoden veroprosenttien ilmoittamiselle oli umpeutunut, valtiovarainministeriö tiedotti tämän vuoden valtionosuuksiin kohdistuneesta satojen miljoonien eurojen lisävähennyksestä.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Barometrikyselyssä talousjohtajat arvioivat taloustilannetta asteikolla yhdestä kuuteen, jossa yksi on erittäin huono ja kuusi on erittäin hyvä. Keskimääräinen arvio kunnan taloustilanteesta ensi vuoden alussa putoaa nykyhetken 3,3:sta 2,6:een.
– Kuntien heikentyvät talousodotukset kuvastavat Suomen talouden vaimeita kasvunäkymiä, jotka välittyvät kuntatalouteen sekä heikompina kuntien verotuottoina että korkeampina menoina. Suhdanteiden vaihtelut välittyvät kuntatalouteen usein viiveellä, Minna Punakallio sanoo Kuntaliiton tiedotteessa.
”Kohta kylmenee”
Tiistaina 6.2. julkistetaan ennakkotiedot kuntien vuoden 2023 tilinpäätöksistä. Ne voivat vielä näyttää kohtalaisilta, mutta sitten kylmenee.
Punakallio kirjoitti blogissaan joulukuussa, että Kuntien tilinpäätöslukuja vuodelta 2023 kirittää kertaluonteisesti sote-muutokseen liittyvä verohäntä sekä ennakolliseen sote-siirtolaskelmaan liittyneet liian myönteiset valtionosuudet. Vuodesta 2025 alkaa näkyä kuitenkin kuntatalouden heikkeneminen.
Myös Kuntaliiton erityisasiantuntija Mikko Mehtonen ennakoi vaikeita vuosia tämän viikon blogissaan ”Kohta kylmenee: kuntatalouden tilaan luvassa muutos”. Mehtosen mukaan kunnat ovat nyt laatimassa viimeistä ylijämäistä tilinpäätöstään. Kertaluonteiset ja ylimääräiset verotulot sekä valtionosuudet parantavat tulosta peräti 1,9 miljardilla eurolla, Mehtonen muistuttaa.
– Vaikka viime vuoden talouslukujen odotetaan olevan poikkeuksellisen hyvät, synkät tulevaisuuden näkymät varjostavat jo kuntien taloussuunnitelmia. Lisäksi tulemme näkemään jopa kymmeniä kuntia, jotka ovat ajautuneet taloudellisiin vaikeuksiin jo viime vuoden aikana. Tämä kertoo kuntakentän eriytymisestä, Mehtonen kirjoittaa.
Eriytyminen näkyy barometrissa
Tuo kuntakentän eriytyminen näkyy jo myös Kuntaliiton Talousbarometrin arvioissa. Vastanneista 80 prosenttia ennakoi, että omassa kunnassa tarvitaan kohtalaisia tai huomattavia sopeutustoimia. Toisaalta 30 kunnan edustajaa ilmoitti, että kunnassa ei ole tarvetta sopeutustoimille.
Talouden nykytilanne arvioitiin vahvimmaksi asukasmäärältään suurimmissa kunnissa sekä Lapissa, Uudellamaalla sekä Kanta-Hämeessä. Odotukset tulevista näkymistä olivat melko yhdenmukaiset eri suuruisissa kunnissa.
– Sote-muutos muutti yksittäisten kuntien tulopohjaa dramaattisesti. Taloudelliset tilanteet ja näkymät tuleville vuosille samankin kuntakokoryhmän tai maakunnan sisällä voivat vaihdella huomattavasti, MInna Punakallio muistuttaa.
– Erilaiset kunnat ja kaupungit tarvitsevat paikallista liikkumavaraa ratkaistakseen omat haasteensa. Tässä tilanteessa tarvitaan toimintaa jäykistävien normien keventämistä ja rahoitusjärjestelmän kokonaisvaltaista uudistamista.
Talousbarometrin tuloksiin pääset tääältä.
Lisää aiheesta 5.2. julkaistavassa Valiokunta-podcastissa ja 8.2. ilmestyvässä Kuntalehdessä 2/24.
