Millainen kunta pärjää yhä haastavammassa kuntatalouden kehitysnäkymässä, Eero Laesterä?
Niin sanottujen vapaaehtoisten palvelujen merkitys kunnissa korostuu sote-uudistuksen toteuduttua, Eero Laesterä sanoo. Esimerkiksi vapaa-ajan palvelujen merkitys korostuu, koska ikääntyneet käyttävät niitä yhä enemmän.
Hyvinvointialueuudistuksen jälkeen kuntien talous on muuttumassa merkittävästi enemmän kuin aiemmin saattoi pelätä, sanoo kuntatalouden asiantuntija, HT Eero Laesterä FCG:ltä.
Viime viikolla Rahoitus-ja johtamisfoorumi Rafossa kunnista hyvinvointialueuudistuksen jälkeen puhunut Laesterä totesi, että hyvinvointialueille siirtyminen on tavallaan merkinnyt niin hyvien asioiden merkityksen kuin huonojen asioiden merkityksen kaksinkertaistumista.
Ketkä pärjäävät?
Sellaisella kaupungilla tai kunnalla, jolla on valtionosuuksien ja tuloverotuksen lisäksi muuta rahoitusta, muita palveluja rahoittavia palveluita, on kohtuullisen hyvä tulevaisuus, Laesterä sanoi.
Tällaisia palveluita ovat mm. maaomaisuuden hallinta, vesi ja energiahuolto, maa- ja metsätiloista saatavat korvaukset.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
-Suurimmissa kaupungeissa myös pysäköintimaksut auttavat kokonaisuuden hallinnassa. Niiden tulevaisuus on todennäköisesti kohtalaisen hyvä.
Pienemmissä kunnissa menestyjiä on erityisesti Lapissa. Tämä näkyi myös viime viikoilla Kuntaliiton julkaisemissa kuntien viime vuoden ennakollisissa tilinpäätöstiedoissa.
Kittilän kunnan asukaskohtainen tulos (1 732 €) oli kunnista ylivoimaisesti paras tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan.
Laesterän mukaan Kittilä on yksi kunnista ”joihin taivaan manna kerääntyy”.
Vuoden 2024 alusta tuli voimaan laki kaivosmineraaliverosta. Veroa maksetaan Suomessa louhituista, kaivoslaissa tarkoitetuista kaivosmineraaleista, pois lukien kullanhuuhdonnassa löydetyt kaivosmineraali
-Kittilä saa kaivosverosta määrän, joka vastaa melkein kolmen veroprosenttiyksikön tuottoa, Laesterä kuvaili.
Kuntalehden haastattelussa Laesterä kertoi tunnusmerkkejä kunnasta, joka pärjää. Yksi niistä on kuntakonsernin hyvä tilanne.
-Jos konserni vuotaa, niin kunta vuotaa aika hankalasti.
Kittilän kuntakonserni onkin vahva. Sen toimintakatteen erotus kunnan toimintakatteeseen vastaa suuruudeltaan yli 16 veroprosenttiyksikön tuottoa, kävi ilmi Laesterän yhdessä kollegojensa Tuomas Hanhelan ja Tomi Pihlajamäen kanssa koostamista tiedoista, joita Laesterä esitteli Rafossa.
Ei näytä ”ihan mukavalta”
Ennen koronapandemiaa, vuosina 2018 ja 2019, kuntien talousluvut olivat historiallisen heikot. Kunnat suunnittelivat sopeutuksia, mutta tiettävästi ainakin joissakin kunnissa koronapandemia pisti suunnitellut sopeutustoimet hyllylle.
Nyt joillakin kunnilla tarve sopeutukselle on muutaman prosenttiyksikön suurempi kuin aiemmin, Eero Laesterä sanoo.
Haasteet ovat hyvin tiedossa kunnissa, Laesterä arvioi. Sopeuttamista haastaa tosin on se, että moni on jo sopeuttanut ”luuhun saakka”.
Laesterän mukaan kehityksessä ollaankin menossa samalle uralle jolla oltiin vuonna 2019 ja sitä aiemmin.
– Jos ei oikeasti pystytä sopeuttamaan toimintoja tai kuntien menoja lähdetä jollain järkevällä tavalla karsimaan pois, niin negatiivisten vuosikatteen kuntien määrä tulee väistämättä kasvamaan, Laesterä sanoi Rafo-yleisölle.
-Olen sillä lailla hiukan pessimistinen, että jos aika isoja muutoksia ei saada nyt aikaiseksi, meillä tulee isoja ongelmia muutaman vuoden päähän.
Laesterä esitteli Rafossa yhdessä Hanhelan ja Pihlajamäen kanssa tekemiään karttaharjoituksia siitä, miltä talouden kartta näyttää nykytilanteella ja mahdollisesti tulevaisuudessa.
Kun Suomessa vuonna 2023 oli 13 negatiivisen vuosikatteen kuntaa, Laesterän ja kumppanien laskelmien mukaan vuonna 2030 niitä olisi 142, jos veronkorotuksia ei tehdä.
Edelleen jos kunnallisverotusta korotettaisiin vuosittain 0,3 prosenttiyksiköllä vuoteen 2023 saakka, 140 kunnassa veroprosentti olisi yli 10,00 ja 48 kunnassa yli 11,00 – ja silti 47 kuntaa olisi vuosikatteeltaan sopeuttamatta negatiivisia.
-Eli vaikka veroja nostettaisiin, jos ei mistään saada ulkoisia tuloja tai voida sopeuttaa palvelurakennetta, mennään pakkaselle, Laesterä sanoi.
Esityksensä lopuksi Laesterä tarjoili yleisölle ”karun viestin”. Hän kehotti oikeasti miettimään sitä, että tällä nykyisellä tulojen ja menojen rakenteella on aika vaikea tulla toimeen.
Myös isoilla kaupungilla alkaa olla murheita, Laesterä muistutti.
-Kuntajoukko polarisoittuu aidosti, eikä vain pienestä päästä. Pitäisi saada päätöksentekijät ymmärtämään, että palvelurakennetta pitäisi karsia edes sen verran, kuin väki lähtee pois tai aidosti palvelutarve varsinkin nuoremmissa ikäryhmissä vähenee.
Katso Eero Laesterän videohaastattelu:
Lue myös:
