Tilinpäätösten ennakot julki: Kunnat tekivät vahvan tuloksen vuonna 2023, mutta ilman poikkeuksellisia kertaeriä kuntatalous olisi vakavasti alijäämäinen
Toiminnan ja investointien rahaviralla mitattuna kuntatalous oli vuonna 2023 lievästi ylijäämäinen. Toiminnan ja investointien rahavirta on rahoituslaskelman välitulos, jonka negatiivinen (alijäämäinen) määrä ilmaisee, että menoja joudutaan kattamaan joko kassavaroja vähentämällä tai ottamalla lisää lainaa. Positiivinen (ylijäämäinen) määrä ilmaisee, kuinka paljon rahavirrasta jää nettoantolainaukseen, lainojen lyhennyksiin ja kassan vahvistamiseen. Kuva: Pixabay
Kuntatalous saavutti vuonna 2023 tasapainon viiden vuoden tauon jälkeen, kun investoinnit huomioiva rahoitusjäämä nousi 200 miljoonan euron ylijäämään, käy ilmi Kuntaliiton tänään julkaisemista kuntien viime vuoden tilinpäätösten ennakkotiedoista.
Tilikauden tulos oli 1,8 miljardia euroa, mikä on suuruudestaan huolimatta kuitenkin ennakoitua heikompi. Syksyllä ennuste oli noin 2,4 miljardia euroa ja vielä joulun alla 2 miljardia.
Kuntaliiton mukaan poikkeuksellisen vahvat tulosluvut selittyvät poikkeuksellisilla kertaerillä. Poikkeuserien taustalla vaikuttivat muun muassa vuodelta 2022 vuodelle 2023 siirtyneet 1,4 miljardin euron suuruiseksi arvioidut verotilitykset eli niin sanottu sote-uudistuksen verohäntä.
Ilman poikkeuseriä kuntien ja kuntayhtymien talous olisi ollut viime vuonna 1,9 miljardia euroa heikompi.
-Kuntien hyvistä tilinpäätöstiedoista voi olla perustellusti ylpeä. Tuloksia kuitenkin varjostaa se, että ilman poikkeuserien tuntuvaa apua kuntatalouden tila olisi ollut raskaasti alijäämäinen ja lähennellyt kuntatalouden vaikeimpia vuosia kiky-sopimuksen loppupuolella vuonna 2018. Kuntatalouden näkymät synkkenevät dramaattisesti lähitulevaisuudessa, kun sote-uudistuksen poikkeuserät poistuvat, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen sanoo tiedotteessa.
Synkkenevään tilanteeseen varaudutaan jo useissa kunnissa ja kaupungeissa. Esimerkiksi Haminassa on edessä kova sopeuttamisohjelma, kertoo kaupungin talousjohtaja Olli Vilen helmikuun Valiokunta-podcastissa.
”Valtionosuuksien takaisinperintään ei ole perusteita”
Vuosi 2023 oli merkittävä kuntataloudelle sikäli, että kuluista lähtivät sote-palvelujen järjestämiskulut vastuun siirryttyä hyvinvointialueille. Samalla vähenivät tulot.
Toimintamenot supistuivat arviolta 50–60 prosenttia, mutta verotuloissa muutos oli verohäntien vuoksi pienempi.
Kunnille maksettiin ennakollisen sote-siirtolaskelman mukaan myös noin 500 miljoonaa euroa liikaa valtionosuuksia, jotka ovat määrä periä takaisin valtiolle lähivuosina.
-Euromääräisesti suurin poikkeuserä olivuodelle 2023 kertyneet vanhempien verovuosien kunnallis- ja yhteisöverotulot, jotka maksuunpantiin korkeimmilla tuloveroprosenteilla ja yhteisöveron jako-osuuksilla. Nämä verotulot jäävät kertaluonteiseksi. Valtionosuuksien takaisinperintään ei ole perusteita kuntatalouden kokonaistilanne ja näkymät huomioiden, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina sanoo.
Rahoitusmarkkinoiden kireä tilanne heijastui kuntasektorin korkokuluihin, jotka kasvoivat noin 150 miljoonalla. Kuntien lainakannan keskimääräiset korkokulut kasvoivat kuitenkin huomattavasti markkinakorkoa hillitymmin.
-Korkokulujen kasvulta on suojannut pääosin kiinteäkorkoisten lainojen käyttäminen. Noin 50 kunnalla on lisäksi korolta suojaavia korkojohdannaisia. Korkokulujen voidaan olettaa kasvavan lähivuosina, kun kiinteäkorkoisten lainojen korot tulevat tarkistettavaksi, vaikka markkinakorot ovatkin laskeneet huipuistaan, kertoo kehittämispäällikkö Mikko Mehtonen Kuntaliitosta.
Kuntaliitto analysoi kuntien tilinpäätösten ennakkotiedot Valtiokonttorin keräämästä aineistosta. Vuoden 2023 tilinpäätösarviotiedot kerättiin Manner-Suomen kunnista ja kuntayhtymistä. Tietoihin ei sisälly kuntakonsernien lukuja. Kymmenen kunnan ja yhdeksän kuntayhtymän tiedot puuttuivat, näiden osalta käytettiin kesällä 2023 tehtyä tilinpäätösennustetta.
Lisää aiheesta:
