Työllisyyden kuntakokeiluja on toteutettu hallituskausittain. Edellinen kokeilu sai kritiikkiä mm. tutkimustiedon keräämiselle liian lyhyen keston vuoksi. Marinin hallituksen työllisyyden kuntakokeilut alkavat maaliskuussa. (Kuva: Ville MIettinen)

Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT) tutkijoiden mukaan kahden edellisen hallituskauden kuntapohjaisilla työllisyyskokeiluilla ei ole ollut tilastollisesti merkitseviä vaikutuksia työttömyyteen, jos aktiivitoimenpiteiden lisääntymisen laskennallinen vaikutus jätetään huomiotta.

Tutkimusartikkeli on julkaistu tuoreessa Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä. Tulosten perusteella vuosien 2012–2015 kokeilulla ei ollut tilastollisesti merkitsevää vaikutusta työttömyyteen tai aktivointiasteeseen. Tutkijoiden mukaan toinen kokeilu vuosina 2017–2018 nosti aktivointiastetta huomattavasti laskien työttömyysastetta lyhyellä aikavälillä, mutta työttömien ja aktivoitujen yhteenlaskettu osuus ei kuitenkaan vähentynyt kokeilujen aikana.

– Havaitsemme kokeilun ajalta muutoksia työttömyyden ja aktivointiasteiden tasoissa. Molemmat kokeilut tuntuivat siis siirtäneen työttömiä aktiivitoimien piiriin, mistä he kokeilun loputtua palasivat työttömyyteen, tutkijat sanovat tiedotteessa.

Tutkituissa kuntakokeiluissa kokeilualueet saivat hoitaakseen eri määrän henkilöasiakkaan palveluohjaus-, neuvonta- ja palvelutehtäviä, jotka olivat aikaisemmin olleet selkeästi TE-toimistojen vastuulla.

Ensimmäisessä kokeilussa kunnat järjestivät palveluita TE-toimistojen rinnalla ja jälkimmäisessä kokeilussa järjestämisvastuuta siirrettiin laajemmin TE-toimistoilta kunnille. Ensimmäisessä kokeiluissa oli 61 ja toisessa 23 kuntaa, jotka työ- ja elinkeinoministeriö valitsi kokeiluun hakeneista kunnista.

Tutkimusryhmän muodostivat tohtorikoulutettava Jeremias Nieminen Turun yliopistosta, erikoistutkija Ohto Kanninen PT:stä ja erikoistutkija Hannu Karhunen PT:stä.

Vaikuttavuus puhuttanut

Työllisyyskokeilut ovat saaneet kunnilta runsaasti kiitosta, mutta eritysesti edellisen työllisyyskokeilun (2017-18)  vaikuttavuus herätti runsaasti keskustelua tutkijoiden keskuudessa.

Kuntaliiton syksyllä 2018 järjestämässä tutkijatapaamisessa, jossa käsiteltiin alueellisten työllisyyskokeilujen kokemuksia ja tieteellistä arviointia, niin Hannu Karhunen, kuin Keskuskauppakamarin johtava ekonomisti Mauri Kotamäki ja tuolloin Helsingin yliopiston professorina toiminut Roope Uusitalokin kritisoivat kokeiluja kunnollisen tutkimusasetelman puuttumisesta.

Syksyllä 2019 tutkijat Robert Arnkil, Esa Jokinen ja Timo Spangar avasivat Kuntalehden artikkelissaan Pirkanmaan kuntien työllisyyskokeilun tuloksia ja kehottivat vuoropuhelun jatkamiseen vaikuttavuusarvioinnin kehittämiseksi. Heidän mukaansa työllisyysvaikutusten typistäminen vain työllisyydeksi ei riitä.

– Kun palvelujen kohderyhmänä ovat ne, joiden ei ole helppo työllistyä, kuten pitkään työttöminä olleet, työmarkkinoille alikoulutetut tai terveydellisiä tai sosiaalisia rajoitteita omaavat, tarvitaan tyypillisesti pitkiä työllistymispolkuja, joita tuetaan erilaisilla toisiaan täydentävillä palveluilla, joihin voi sisältyä esimerkiksi kuntoutusta, ohjausta ja kokeilua, koulutusta, valmennusta ja palkkatuettua työtä.

– Jos palveluketjuja ei tunnisteta ja yksittäisiä palveluita arvioidaan vain välittömän työllistymisen kriteerillä, ne näyttäytyvät tuloksettomina, vaikka ne olisivat tärkeitä askeleita reitillä vakaaseen työllistymiseen, Arnkil, Jokinen ja Spangar kirjoittivat. 

Tammikuussa 2020 Karhunen arvioi Kuntalehden haastattelussa, että uudessa kokeilussa toistetaan samat virheet kuin edellisissä vastaavissa, eli ne toteutetaan kiireellä ilman tutkimusasetelmaa. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan kokeilujen reaaliaikainen seuranta ja kokeilujen jatkuva arviointi tuo huomattavasti paremman tietopohjan kuin aiemmissa kokeiluissa on ollut.

Kokeilujen vaikuttavuus ja sen todentaminen herättivät keskustelua myös Kuntalehden podcastissa tammikuussa

Lisää työllisyyskokeiluista:

“On luotava tapoja tavoittaa nuoret työttömät” – Kuntalehden podcastissa pohditaan työllisyyskokeiluja mm. koronan, johtamisen ja tulosten mittaamisen näkökulmasta.

Virroilla harmitellaan työllisyyskokeilujen siirtymistä, Ilomantsissa valmistellaan kunnan omaa työllisyyden hanketta (Tilaajille)

Nuorisotyön verkosto pelkää, että kunnat unohtavat Ohjaamot työllisyyskokeiluissa – TEM: Kokeilut eivät uhkaa Ohjaamoiden toimintaa

Aiempia uutisia työllisyyskokeiluista

 

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*