-Jos jotain kehitystä haluaisin nähdä, niin tarkastelua yhteisesti, yhteistyötä. Näen että monille alueille yhteistyö yli kuntarajojen eri toimialoilla on ainoa keino selvitä jatkossa, Sanna Lehtonen sanoo. Kuva: Marko Pekkanen

Kuinka sankassa sumussa kunnat joutuvat valmistelemaan talouttaan? Mitä kuntataloudessa tapahtuu sote-uudistuksen alla? Kuinka kunnat selviävät koronan ja uudistusten turbulenssissa?

Kuntaliiton kuntatalousasioiden johtajana vastikään aloittanut Sanna Lehtonen avaa kuntatalouden kysymyksiä Kuntalehden tuoreessa podcastissa.

Kysymyksiä riittää sote-uudistuksen ja muiden uudistuten ja koronapandemian paineessa.

Sote-uudistus mullistaa myös kuntataloutta, kun niin kustannuksia kuin verotuloja lähtee kunnasta dramaattisesti.

Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)



Koronan talousvaikutuksilla ja valtion kompensaatioilla on konkreettinen vaikutus myös kuntien ja hyvinvointialueiden rahoituslaskelmiin.

Vuosien 2021 ja 2022 talous kunnissa vaikuttaa pysyvästi uuden kunnan talouteen myös vuoden 2023 jälkeen, Sanna Lehtonen muistuttaa.

– Nyt pitäisi saada perattua koronan vaikutus talousluvuista pois, jotta pysyviä vaikutuksia ei jäisi.

– Toistaiseksi näyttää että koronatuet kompensoisivat aika hyvin vuoden 2021 tilannetta

Ennätyksellisen harva kunta päätti tänä syksynä tuloveroprosentin korotuksesta. Sanna Lehtosen mukaan tämä kertoo siitä, että kunnat ”eivät ole lähteneet pelaaman” veroprosenteilla sote-uudistuksen kynnyksellä, vaan talousarviovalmistelua on tehty vastuullisesti.

– Veroprosenttien vähäiseen nostotarpeeseen vaikuttaa mm. se, että korona ei ole lyönyt niin kovaa kuin ehkä pelättiin. Valtio on kompensoinut kustannuksia, verotuloja on tullut.

Iso kuva on kuitenkin haastava.

-Usein unohdetaan, että vuodet 2018 ja 19 olivat kuntien tilinpäätösten valossa historian huonoimmat. Lähtökohta, jossa oltiin kun korona alkoi, oli mahdollisimman huono, ja eihän mennyt vajaa pari vuotta ole muuttanut sitä miksikään.  

-Tämän hetken näkymää kunnissa leimaa sellainen, että ollaan menossa pussi päässä eteenpäin ja toivotaan, että ei törmätä seinään. Tarkoitan nimenomaan vuosien 2022 ja-23 vaihdetta ja soten vaikutuksia kunnan talouteen. Siirtomekanismit, joilla verotuloja ja valtionosuuksia siirretään, vaikutukset tulevat olemaan yksittäisissä kunnissa isojakin. Epätietoisuus leimaa tilannetta.

Kuuntele podcast:

Kuntalehden podcast on kuunneltavissa Spotifyssa, SoundCloudissa ja iTunesissa.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Omassa kunnassani valtiolta saatava osuus pienenee 100_-/per henkilö. Ja se pienenee 100:-/per hlö liikaa.
    Muutenkin hyvinvointialueet nappaavat 60 % kuntien verotuloista.

    Millähän sitä sitten kehität kuntia tämän talouden siivouksen jälkeen.

    Onkohan tämä kuntien karsinta alkanut?
    Yksi kuntia vastaava samantapainen hallintoporras uutena tässä kuntien ja valtion välissä,
    Kalliiksi käy.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*