Väestöennuste pistää myös lapsirikkaan Pohjois-Pohjanmaan totiseen paikkaan – Haapavesi hätyyttelee kriisilukemia, mutta valtuusto säilytti kyläkoulut

Varhaiskasvatusikäisten määrä 30 970 vuonna 2018 ja ennusteen mukaan 23 223 vuonna 2030. Alakouluikäisten määrä 34 644 vuonna 2018 ja ennusteen mukaan 26 236 vuonna 2030.

Pohjois-Pohjanmaa on kuulunut maan lapsirikkaimpiin alueisiin pitkään, mutta nyt silläkin on edessä sama tosiasioiden tunnustaminen kuin muulla maalla.

Palveluverkko on mietittävä uusiksi, sillä väestörakenne muuttuu tällä vuosikymmenellä radikaalisti. Opetuksessa tämä tarkoittaa koulujen miettimistä uusiksi.

Perlacon Oy:n tekemän laskelman mukaan Pohjois-Pohjanmaalla (-25 %) varhaiskasvatusikäisten eli 1–6-vuotiaiden määrä alenee maan keskiarvoa (-19,5 %) enemmän, ja enemmän kuin esimerkiksi Pohjois-Savossa (-23,0 %) tai Pohjois-Karjalassa (-23,3 %). Alakouluikäisistä vähenee vielä suurempi osuus, 30 %.

Nollavuotiaiden määrä alenee tarkastelujaksolla (v. 2018–2030) koko maassa, Pohjois-Pohjanmaalla 301 nollavuotiaalla eli 7,3 %. Perlaconin mukaan nollavuotiaiden määrän alenema on dramaattisin kaikista ikämittareista, kun ajatellaan elinvoimaisuuden säilyttämistä. Käytännössä sen voi paikata vain maahanmuutolla.

Haapavesi haasteiden edessä

Yksi Pohjois-Pohjanmaan kunnista, joissa nollavuotiaiden ennustettu määrä vuonna 2030 näyttäisi kasvavan seitsemällä verrattuna vuoteen 2018, on Haapavesi.

Mutta Haapavedelläkin ennusteet ovat selkeät: niin varhaiskasvatusikäisten kuin alakouluikäisten määrä alenee noin kolmanneksella vuoteen 2030 mennessä.

-Takavuosina syntyi 150–160 lasta vuodessa, nyt 50–60, sanoo vs. kunnanjohtaja Marjukka Manninen.

Haapavesi on Mannisen mukaan tehnyt 10 vuoden ajan 1–2 miljoonaa euroa alijäämäisiä tilinpäätöksiä. Samana aikana väestöpohja on pudonnut lähes 10 prosenttia.

Viime syksynä Haapaveden kaupunginhallitus päätti käynnistää kouluverkkoselvityksen osana talouden tasapainottamista. Helmikuussa kaupunginhallitus esitti valtuustolle, että kaksi kyläkoulua suljettaisiin. Valtuusto kumosi esityksen ja päätti, että kaikki kyläkoulut jatkavat entisellään. Päätöksen vaikutus kaupungin talouteen on noin 600 000 euron luokkaa.

Toinen iso päätös, vuodeosaston muuttaminen arviointi- ja kuntoutusyksiköksi, on valtuustossa maanantaina 9.3.

– Nämä ovat kaksi isoa kysymystä, joilla yhdessä pienempien juustohöylätyyppisten ratkaisujen kanssa, talous saataisiin oikeasti terveelle puolelle.

– Jollei näitä ratkaisuja saada tehtyä, viimeistään vuonna 2022 meillä täyttyy kriisikuntakriteerit.

Mannisen mukaan koulupäätös on harmillinen, sillä se pakottanee kaupungin leikkaamaan opetuksen määrästä.

– Joudumme menemään tuntikehyksiin, sellaisiin ratkaisuihin, jotka kirpaisevat oikeasti niitä, jotka eniten tukea tarvitsisivat.

– Taloudellisesti nämä ratkaisut eivät ole missään tapauksessa kestävällä pohjalla.

”Pitää pystyä reagoimaan”

Marjukka Mannisen mukaan syntyvyyden laskun dramaattisuus korostuu Pohjois-Pohjanmaalla.

– Se on kansallinen ja maailmanlaajuinen ilmiö, mutta tällaisella alueella, jossa on paljon lapsia, se näyttäytyy vielä rajummin.

Manninen siirtyy pian Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän johtajaksi. Aiemmin hän on toiminut mm. maakunta- ja sote-uudistuksessa muutosjohtajana. Tilastojen syvällinen tarkastelu on tuttua.

Silti Pohjois-Pohjanmaan tilanne ja väestökehityksen näkemykset hätkähdyttävät.

– Siihen pitäisi pystyä reagoimaan. Vaikka meillekin on suurella todennäköisyydellä tulossa biojalostamo, tuulivoimaa ja muutenkin vireyttä elinvoimaan lähivuosina, täytyy kunnan oman talouden olla terveellä pohjalla. Rahavirrat eivät tule ennen investointeja.

Tammikuussa julkistettiin Kuntaliiton ja maakuntien liittojen tilaama painelaskelma, jonka viesti oli selvä: Kuntatalous on pelastettavissa, mutta se edellyttää päättäjiltä välittömiä päätöksiä, koviakin.

Silti Haapavedellä, jossa etäisyydet kyläkoulualueelta toiselle eivät Mannisen mukaan edes ole kohtuuttoman pitkiä, vain 10 kilometriä, päätettiin, että kyläkoulut säilytetään. Tilanne on tuttu monesta muusta kunnasta. Aihe herättää paljon tunteita, ja rationaalisten päätösten tekeminen voi vaikeutua.

– Kouluverkko on herkkä asia. Kyläläiset suhtautuvat asiaan hyvinkin tulisesti. Painetta poliittiselle päätöksentekijälle tulee hyvinkin paljon. Sitten pitäisi pystyä katsomaan kokonaisuutta ja koko kunnan tilannetta ja mielellään vielä pitkäjänteisestikin.

– Aika ei nyt auta. Pitäisi pystyä reagoimaan viimeistään nyt, tai sitten ollaan niin syvässä suossa, että sieltä on vaikea nousta ylös.

Riihimäki uudistaa palveluverkon

Kouluverkkoratkaisu on osa suurempaa palveluverkkouudistusta Riihimäellä, jonka valtuusto käsittelee maanantaina (9.3.) kaupunginhallituksen esitystä uudistuksesta. Kaupunginhallitus äänesti viime viikolla useita kertoja uudistusesityksestä ja teki useita muutoksia kaupunginjohtaja Sami Sulkon esitykseen.

Sulkko jätti kaupunginhallituksen päätökseen eriävän mielipiteen.

Sulkon mielestä kaupunginhallituksen päätös ei ole riittävä, kun huomioidaan oppilasmäärien nopea lasku ja ikäihmisten kasvavat palvelutarpeet. Hän arvioi, että ratkaisu aiheuttaa merkittäviä ongelmia varhaiskasvatuksen ja koulupalvelujen järjestämiseen kestävällä tavalla.

Sulkon mukaan ratkaisu johtaa tulevaisuudessa veronkorotuksiin ja palvelujen karsintaan ja/tai joistain ei-lakisääteisistä palveluista luopumiseen.

Sulkko muistuttaa, että Riihimäen oppilasmäärän arvioidaan alenevan tuhannella seuraavien kymmenen vuoden aikana.

– Meillä on isot palvelutarpeen muutoshaasteet tulossa nopealla aikataululla ja haasteellisen kiinteistöverkon rationalisointitarve. Kaikki esitykset muodostivat yhden kokonaisuuden. Kun siitä lähti pois yksi koulu, museo, nuorisotila ja niin edelleen, se heikentää kokonaisuuden hallintaa. Isossa kuvassa noillakin ratkaisuilla tapahtuu ihan merkittävä neliöiden vähentyminen, mutta mielestäni se ei ole riittävä, Sulkko sanoo.

-Oikeaan suuntaan mennään ja riittävällä aikataululla, mutta ei riittävällä volyymillä.

Sopeuttaa ehtii vielä – ja pitääkin

Pohjois-Pohjanmaalle ja moneen muuhun maakuntaan laskelmia tehneen Perlaconin Eero Laesterän mukaan jokaisen kunnan, joka voi sopeuttaa, pitäisi tehdä niin. Ajatus ei kuitenkaan ole täysin mennyt läpi kaikissa kunnissa.

-Jos palveluntarve vähenee ja euromäärä on edelleen olemassa, jossain päin ollaan sitä mieltä, että käytetään se parempaan laatuun, pienempiin ryhmäkokoihin ja niin edelleen. Eli ei oltaisikaan sopeuttamassa vaan käytettäisiin vapautuva resurssi laadun kasvattamiseen.

Laesterä muistuttaa, että peruspalvelujen valtionosuus perustuu suurelta osin ikäryhmäkohtaisiin tarvetekijöihin. Tämä pitäisi huomioida myös palveluverkkoa väestöennusteiden valossa käsiteltäessä.

-On yllättävää, miten Tilastokeskuksen  väestöennusteita riitautetaan. Niitä ei haluta uskoa.

-Ruusunpuna seuraavalle päivälle tuolla silmäkulmassa on perusteeton suurimmassa osassa kuntia.

Mahdollisuuksia sopeuttamiseen ja sitä kautta talouden pelastamiseen siis kuitenkin on. Näin myös Pohjois-Pohjanmaalla.

-Siellä on lapsia ollut paljon. Lasten määrän alenema vaikuttaa väistämättä niin, että nuoremmissa ikäryhmissä sopeutuksen paikka on olemassa.

-Kyllä viranhaltijat yleensä esityksiä tekeekin, mutta päättäjille se on vaikea paikka.

Maanantaina 9.3. Haapaveden kaupunginvaltuusto päätti, että kouluverkkopäätös käsitellään uudelleen.