Valiokunta-podcastissa Miira Raiskila ja Henrik Rainio: "Epävarmuus kuntatalouden ympärillä jatkuu"
Investointipaine luo painetta kuntatalouteen, ja investoinnitkin pitäisi kyetä rahoittamaan puolellla tulovirralla nykyisestä, kun sote-uudistus haukkaa valtaosan kunnallisverotulosta. On iso kysymysmerkki, miten paljon voidaan investoida kunnissa jatkossa, sanoo Henrik Rainio. Miira Raiskila on erityisen huolissaan suurten kaupunkien investointikyvystä. Kuva: Sonja Eloranta.
Vaikka kuntatalouden luvut myös vuonna 2021 antoivat positiivista signaalia, tulevaisuus on sankan sumun peitossa, arvioivat Vaalan kunnanjohtaja Miira Raiskila ja Porvoon rahoitusjohtaja Henrik Rainio Valiokunta-podcastin uudessa jaksossa, jossa käsitellään kuntataloutta sote-uudistuksen ja muiden uudistusten odotuksessa.
Sumun nostattaa erityisesti sote-uudistus ja kuntien tulorakenteen mullistus, kun sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu siirtyy perustettaville hyvinvointialueille.
-Kyllä tässä epävarmoissa oloissa mennään, ja täytyy sanoa, että ei se epävarmuus talouden suhteen lopu vuoden vaihteeseen 2023, vaan kyllähän tässä väkisinkin tullaan valtionosuusjärjestelmää uudistamaan ja sen vaikutus moniin kuntiin, jotka eivät ole niin vahvalla verotulopohjalla, tulee olemaan merkittävä, Miira Raiskila arvioi.
Henrik Rainion mukaan sumuisat talouden näkymät vaikuttivat muun muassa siihen, että Porvoossa ei korotettu veroprosenttia tälle vuodelle.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Kunnat joutuivat viime syksynä päättämään verotustasosta myös vuodelle 2023. Veroprosenttileikkuri rouhaisee noin 12 prosenttiyksikköä tämän vuoden veroprosentista ensi vuodelle. Leikkauksen tarkka suuruus selviää myöhemmin.
Ratkaisun erikoisuutta ihmettelee myös Kuntalehden 2/22 kolumnisti Timo Viherkenttä, jonka mukaan ratkaisusta on puhuttu yllättävän vähän.
Tämän uudistuksen osan olisi voinut hoitaa paremminkin, Henrik Rainio sanoo.
-Eihän ole mitään pakottavaa syytä, miksi on pitänyt kerralla päättää kahdeksi vuodeksi. Ja kun keskimäärin kunnallisvero on puolet tulopohjasta, niin siinähän lyödään todella iso palikka jo kiinni todella sumuisissa olosuhteissa.
Vaalassa kunnallisveroprosenttia päädyttiin alentamaan puolella prosenttiyksiköllä.
Sumuisessa näkymässä pyrittiin eteenpäin huomioimalla mm. kunnan tekemät ennusteet ja laskelmat, kunnan parantunut taloustilanne ja kriisikuntakriteerien riskienhallinta, Miira Raiskila kertoo. Myös arvokeskustelua käytiin.
Rainio muistuttaa, että vasta vuoden 2023 lopulla luultavasti aletaan hahmottaa, mikä uuden kunan talouden kokonaisuus lopulta on.
-Tässä tullaan näkemään vielä suuria heittoja suuntaan ja toiseen.
Podcastissa pohditaan myös koronapandemian vaikutusta talouteen, samoin vuodelle 2024 suunniteltua TE-palvelujen siirtoa kuntien vastuulle.
TE-uudistuksessa epäselvää ovat vielä mm. rahoitus ja järjestäjätahojen kokoluokka.
-Kun ei ole hallituksen esitystäkään vielä, ja vuonna 2024 pitäisi jo toimia, kyllä valmisteluun tulee tosi kiire, Henrik Rainio sanoo.
Juttua muokattu: Korjattu otsikkoon Miira Raiskilan nimi 15.2.2022 klo 11.40. Täsmennetty kuvausta Vaalan veroprosenttiipäätöksestä.
Kuuntele Valiokunta-podcast Spotifyssa, SoundClousissa, iTunesissa tai Suplassa.
Uusin jakso SoundCloudissa:
