On mahdollista, että hyvinvointialueiden rahoituslain mukaiset jälkikäteistarkistukset lisäävät valtion rahoitustarvetta, huolimatta hallitusohjelmassa sovituista kustannusten sopeutustoimista, arvioi VM, jonka budjettiehdotusta valtiovarainministeri Riikka Purra esitteli. Kuva: Fanni Uusitalo / VNK

Valtiovarainministeriön (VM) ehdotus valtion vuoden 2024 talousarvioksi ja vuosien 2024–2027 kehyksiksi ei tuonut varsinaisia yllätyksiä kuntataloudelle, arvioi Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio.

Valtiovarainministeri Riikka Purra, ps., esiteli budjettiehdotuksen perjantaina. 

Vuoden 2024 budjettiehdotuksen loppusumma on 87,2 miljardia euroa. Ehdotus on 10,1 miljardia euroa alijäämäinen. Budjetin loppusumma on 3,7 miljardia euroa enemmän kuin mitä vuodelle 2023 on budjetoitu, kun mukaan on luettu myös ensimmäinen lisätalousarvio.

Purra esitteli ehdotuksen pääkohdat. Koko budjettiehdotus julkaistaan maanantaina.

Kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen osoitetaan 2,6 miljardia euroa vuodelle 2024.

VM:n mukaan taso nousee TE-palvelu-uudistuksen myötä 3,6 miljardiin euroon vuonna 2027.

Kuntien peruspalvelujen valtionosuuden indeksikorotukseen tehdään yhden prosenttiyksikön korotusta vastaava säästö, joka alentaa valtionosuutta vuoden 2024 tasossa 24 miljoonaa euroa ja nimellisesti noin 111 miljoonaa euroa vuoden 2027 tasolla.

-Valtionosuuden mitoituksessa on otettu huomioon vuodesta 2025 lähtien hallitusohjelman linjaukset kotoutumispalveluista ja työllisyysmäärärahojen alentamisesta. Peruspalvelujen valtionosuuden mitoitukseen vaikuttaa myös sote-uudistukseen liittyvien kustannusten ja tulojen siirtojen tarkistaminen vuoden 2022 lopullisten tietojen mukaisiksi. Siirrot tulevat vielä tarkentumaan syksyn valmistelun aikana, VM:n tiedotteessa taustoitetaan.

Maapohjan kiinteistöveroprosentin alarajan korottaminen vahvistaa kuntien taloutta vuodesta 2024 alkaen.

– Tämä on hallitusohjelman ainoa linjaus, joka suoraan vahvistaa kuntataloutta, Minna Punakallio twiittasi.

Hallitusohjelmaa on kuvailtu kunnille suopeaksi muun muassa siksi, että isoja leikkauksia kuntatalouteen ei ole suunniteltu. Toisaalta varsinaisista kuntataloutta vahvistavista toimenpiteistä ei ole vielä tietoa. Valtionosuusuudistus on tulossa, mutta milloin ja millaisena, on vielä epäselvää. 

Hallitusohjelmassa valtionosuusuudistukseen ladataan paljon odotuksia: ”Uudistuksen lähtökohdaksi otetaan tavoite varmistaa eri kokoisten kuntien edellytykset järjestää lakisääteiset peruspalvelut kaikkialla Suomessa, ottaa huomioon muuttotappiokuntien tarpeet ja eri alueiden demografisen kehityksen sekä vahvistaa kasvavien kuntien ja kaupunkien edellytykset investoida kasvuun ja hoitaa sosiaalisia ongelmia.”

Toisaalta valtionosuusuudistus ei yksin ratkaise kuntien haasteita. Edessä on isompi tehtäviin osuva remontti – ja senkin yksityiskohdista on olemassa toistaiseksi vain arvailuja. Kuntaministeri Anna-Kaisa Ikonen, kok., arveli puheenvuorossaan Kuntajohtajapäivillä, että edessä on ”kuntauudistus tehtävien kautta”.

Lue myös:

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

Lue tästä kaikki jutut kehysriihestä