Kuntaliiton Sanna Lehtonen: Hallitusohjelman kirjaukset näyttävät kuntatalouden kannalta hyviltä – paljon on myös vielä auki
Hallitusohjelman kirjauksista löytyy useita kuntatalouteen vaikuttavia kohtia, jotka ovat Kuntaliiton linjausten mukaisia, Sanna Lehtonen sanoo. (Kuva: Marko Pekkanen)
Hallitusohjelmaan sovituissa kirjauksissa on kuntien talouden kannalta paljon hyviä, Kuntaliiton hallitusohjelmalinjauksia noudattaviakin, asioita, sanoo Kuntaliiton kuntatalousasioiden johtaja Sanna Lehtonen.
Hyvänä Kuntaliitossa nähdään erityisesti se, että isoilta valtionosuusleikkauksilta vältyttiin ja kuntien rahoitusjärjestelmän uudistus käynnistyy.
Tähän hyvään sisältyvät myös kiinteistöverouudistuksen toteuttaminen ja se että mahdolliset kuntien menojen lisäykset tai tulojen vähennykset kompensoidaan.
-Ehdottomasti tärkein asia on, että isoilta valtionosuusleikkauksilta vältyttiin. Se on euromääräisesti tärkein juttu, mikä siellä on, Sanna Lehtonen sanoo.
Lehtonen kuitenkin muistuttaa, että hallitusohjelmakirjaus ei vielä riitä, vaan ”tarvitaan myös exceleitä”.
-Siellä on paljon asioita, jotka konkretisoituvat vasta, kun ne oikeasti viedään lakipykäliksi ja lasketaan exceliin.
Toisin sanoen hallitusohjelmassa on paljon asioita, joihin pitää saada tekninen tarkennus, ennen kuin linjauksen euromääräisen vaikutuksen voi määritellä.
Tällainen on esimerkiksi kiinteistöverouudistus. Hallitusohjelmassa löytyy kirjaus maapohjan kiinteistöveron alarajan korottamista 1,30 prosenttiin. Maapohja verotetaan yleisellä kiinteistöveroprosentilla, jonka alaraja on 0,93 prosentttia.
Korotus lisäisi kuntien kiinteistöverotuloja laskennallisesti noin 110 miljoonalla eurolla.
Yleisen maapohjan lisäksi myös yleiset rakennukset verotetaan samaisella kiinteistöveroprosentilla. Yleisen kiinteistöveroprosentin korottaminen sellaisenaan ei ole pöydällä vaan maapohjan veroprosentin erottaminen ja korottaminen yleisestä kiinteistöveroprosentista.
Epäselvää on vielä, tapahtuuko muutos sellaisenaan vai valmistellun kiinteistöverotuksen arvostamisuudistuksen yhteydessä.
Kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistusta Lehtonen pitää tärkeänä kuntien rahoituksen tasapuolisuuden ja kuntien välisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta.
-Käytännössä se tarkoittaisi, että laskentaperusteet uudistetaan sillä tavalla, että ne eivät olisi vanhaan sote-menneisyyteen perustuvia vaan kuntien tämänhetkiseen lainsäädäntöön perustuvia.
Negatiivisen valtionosuuden kunnille pikahelpotus?
Kuntataloudesta on viime aikoina kuulunut huolestuttavia uutisia, ja moni kunta on totisessa paikassa ensi vuonna, osa jo tänä vuonna etsiessään sopeutuskeinoja.
Tänä vuonna valtionosuuksiaan joutuu maksamaan takaisin kuusi kuntaa, ensi vuonna määrä näyttää kasvavan kymmeneen.
Hallitus aikoo selvittää pikaratkaisua negatiivisen valtionosuuden ongelmaan. Kyseiset kunnat ovat tehneet yhdessä hyvää edunvalvontaa, Sanna Lehtonen kehuu.
-Tämä on hyvin pientä joukkoa koskeva ja julkisen talouden kannaltaeuromääräisesti pieni asia, mutta periaatteellinen ja tosi tärkeä yksittäisille kunnille. On hienoa, että kuntien huoli on kuultu ja tämä on saatu hallitusohjelmatasolle.
Hän kuitenkin muistuttaa, että pikaratkaisua ei kirjaimellisesti luvattu tehdä, vaan asiaa tarkastellaan.
Julkinen talous kokonaisuutena
Merkittävä asia Sanna Lehtosen mukaan on myös se, että koko julkinen talous huomioidaan kokonaisuutena alasektoreiden välisen osaoptimoinnin välttämiseksi.
-Tämä on tärkeää koko julkisen talouden kannalta.
Toisin sanoen esimerkiksi hyvinvointialueiden alijäämiä ei kateta kuntien tuloista leikkaamalla.
-On todella tärkeää, että tällainen asia on selkeästi mainittu.
Hallituksen linjaus verotuksen keventämisestä merkitsee kunnille vähemmän verotuloja. Toisaalta hallitusohjelmassa sanotaan, että verotulojen menetykset korvataan kunnille.
-Se on euromääräisesti todella tärkeä kirjaus, Sanna Lehtonen sanoo.
Eräs esimerkki lopullisten vaikutusten ennustamisen vaikeudesta on kirjaus siitä, että valtionosuuksia vahvistetaan valtionavustusten sijaan. Toisaalla hallitusohjelmassa nimittäin on myös kirjaus: Lisätään kuntien terveyden edistämisen määrärahaa sosiaali- ja terveysministeriön talousarviomomentille.
-Se taas tarkoittaa valtionavustusten lisäämistä.
Lisäksi hallitusohjelmassa on kirjattu, että hyte-kertoimen painoarvoa kasvatetaan nykyisestä.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valtionosuuden lisäosa eli HYTE-kerroin on kannustin, joka tarkoittaa, että kuntien rahoituksen valtionosuuden suuruus määräytyy osaksi niiden tekemän hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön mukaan. Tällä halutaan varmistaa kuntien aktiivinen toiminta asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi myös sote-uudistuksen jälkeen.
– Se luki hallitusohjelmassa hyvinvointialueitten rahoitusosiossa, mutta en tiedä tarkoittaako tämä myös kuntien hyte-rahoitusta, Sanna Lehtonen sanoo.
– Toisaalta jos kuntien rahoitusjärjestelmä uudistetaan, kaikki laskentaperusteet ovat tarkastelussa.
Miten määritetään taloudellisesti elinvoimainen kunta?
Tulkintaa vaatii myös kirjaus ”hallitus edistää asukkaiden palveluiden laadun ja yhdenvertaisuuden toteutumista varmistamalla, että palveluista vastuuta kantavat kunnat ovat taloudellisesti elinvoimaisia”.
Kirjaus jatkuu: ”Kriisikuntakriteereiden tehokkuutta arvioidaan hallituskauden aikana. Kuntakoon kasvuun suhtaudutaan myönteisesti.”
Viittaus kuntakokoon voisi viitata siihen, että perusopetukseen halutaan minimikuntakoko, Sanna Lehtonen sanoo.
-Tässä itselleni mielenkiintoista on, että miten arvioidaan ”taloudellisesti elinvoimainen kunta”. Katsotaanko vain kyseisenä vuonna, vai kaksi vuotta vai kymmenen vuotta. Ei ole olemassa valmista ja yleisesti ”kestävä talous” tai ”elinvoimainen talous” -mittaria, jota tähän voisi käyttää.
-Ja mitä sitten tapahtuu, jos todetaan että taloudellinen elinvoimaisuus ei tapahdu?
Tällaiset kirjaukset vaativat ”lihaa luiden ympärille”, ennen kuin vaikutuksia voidaan arvioida, Lehtonen muistuttaa.
Perustoimeentulotuki alueille?
Kryptinen kirjaus on myös se, että kuntien ei tarvitse enää rahoittaa lakisääteisiä tehtäviä jotka kuuluvat hyvinvointialueiden vastuulle.
Sanna Lehtonen haluaa tulkita tämän niin, että kuntien rahoitusvastuu perustoimeentulotukeen poistuu.
Tämäkin on ollut Kuntaliiton hallitusohjelmalinjauksissa.
– Sosiaalihuollon järjestäminen on selkeästi hyvinvointialueen vastuulle kuuluva tehtävä.
Hankalat hankintalinjaukset
Erityisen vaikeita linjauksia kuntasektorille ja kuntatalouteen liittyen ovat kirjaukset hankintayksiköiden mahdollisuuksien rajoittamisesta sidosyksikköjen hyödyntämisessä.
Kuntaomisteisten inhouse-yhtiöiden asema on herättänyt runsaasti keskustelua, ja toukokuussa Kilpailu- ja kuluttajavirasto ilmoitti vievänsä markkinaoikeuteen Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen Sarastialta tekemän hankinnan
Suomen Yrittäjät on vaatinut voimakkaasti markkinoiden selkeämpää avaamista.
Hallitus perustelee uusia linjauksia sillä, että niillä parannetaan julkisen sektorin tehokkuutta sekä vahvistetaan alueellista elinvoimaa ja yrittämisen edellytyksiä.
Käytännössä lainsäädäntöä aiotaan tiukentaa siten, että sidosyksikköhankintoja voidaan tehdä vain silloin, kun ne ovat kokonaistaloudellisesti edullisempia kuin markkinoilla toimivat vaihtoehdot tai kun tähän on muu erityisen painava julkinen intressi.
”Hallitus uudistaa kuntalakia ja hyvinvointialuelakia huomioimaan paremmin taloudellinen vastuullisuus ja kuntien yritystoiminnan markkinavaikutukset. Yhtenäistetään sidosyksiköiden ulosmyyntirajat enintään 5 prosenttiin ja enintään 500 000 euroon inhouse-yhtiöiden liikevaihdosta”, ohjelmakirjauksissa lukee.
Sanna Lehtonen pelkää, että on vaara, että ”lapsi lähtee pesuveden mukana” ja että toteutuessaan linjaukset johtavat isoihin omistusjärjestelyihin kuntien välillä.
-Vaikka tarkoitus kilpailun lisäämisen taustalla on hyvä, niin kuitenkin markkinat eivät toimi joka puolella, ja sidosyksikkö on kunnan tapa järjestää toimintaa.
Kunnissa odotetaan kiihkeästi rahoitusjärjestelmän uudistamista ja Kuntaliitollakin tämä oli tärkeimpiä hallitusohjelmatavoitteita – joka siis näyttää toteutuvan.
Tuleviin vaikeisiin vuosiin tämä ei vielä tuo helpotusta.
-Se voisi tulla voimaan ehkä 2026 tai 2027.
Lue myös:
Lisää kuntataloudesta:
