Puhdas vesi on yksi päätavoitteista Lappeenrannan kestävän vihreän kasvun strategiassa hiilineutraalisuuden ja jätteettömyyden ohella. Kuvassa Saimaan Kivisalmen pumppaamo, joka torjuu rehevöitymistä lisäämällä veden vaihtuvuuttaj alaimentamalla ja alentamalla ravinnepitoisuuksia.

Suomen ympäristökeskus (SYKE) ja Motiva ovat valinneet kymmenen kiertotalouden edelläkävijäkuntaa, jotka ovat sitoutuneet tavoitteelliseen kiertotalouden edistämiseen.

Kunnat ovat Ii, Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Porvoo, Riihimäki, Rovaniemi, Turku ja Vantaa.

Ensimmäisenä kuntaverkostona ne aikovat toteuttaa valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteet kierrättämällä vähintään 55 prosenttia yhdyskuntajätteistä, hyödyntämällä materiaalina vähintään 70 prosenttia rakennus- ja purkujätteistä sekä vähentämällä jätemäärää vuoteen 2020 mennessä vuoden 2000 tasolle.

Kunnat edistävät itse valitsemillaan keinoilla alueensa kiertotaloutta. Ne käynnistävät uutta liiketoimintaa, aktivoivat alueensa asukkaita ja rakentavat uutta yhteistyötä eri toimijoiden kanssa.

Ryhmäpäällikkö Tuuli Myllymaa Suomen ympäristökeskuksesta pitää kuntien suunnitelmia kunnianhimoisina jopa kansainvälisessäkin mittakaavassa.

– Suunnitteilla on muun muassa jalometallien talteenottoa elektroniikkaromusta, metsä- ja kaivosteollisuuden sivuvirtojen hyödyntämistä betonin korvaajana, bioteollisuuspuisto ja kiertotalousklusteri, kaatopaikan muuttaminen uusiutuvan energian tuotantoalueeksi sekä älykkään ja vähähiilisen infran rakentamista. Moni kunta haluaa myös asukkaat mukaan kiertotaloutta kehittämään, sanoo Myllymaa sanoo tiedotteessa.

Vantaa yhteistyössä kansalaisten, Lappeenranta yliopiston kanssa

Osallistava kansalaistoiminta on tärkeässä roolissa esimerkiksi Vantaan kaupungin ja Vantaan seurakuntien hävikkiruoan keskitetyssä logistiikkapalvelussa, Yhteisessä pöydässä.

Yhteinen pöytä ei jaa suoraa ruoka-apua, vaan sen tekevät verkoston noin 35 vantaalaista toimijaa, kuten seurakunnat kirkot, asukastilat ja järjestöt.  Verkostoon kuuluu myös noin 30 ruokahävikin lahjoittajaa kaupoista elintarviketehtaisiin ja tukkuihin. Hävikin kuljetuksesta verkostoon vastaa Vantaan kaupungin työllistävä hävikkiterminaali.

Lappeenrannan kaupunki tekee kiertotaloudessa kiinteästi yhteistyötä Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa. Vastikään alkaneessa kaupungin, oppilaitosten ja yritysten mittavana Urban Infra Revolution -yhteisprojektissa kehitetään metsä- ja kaivosteollisuuden sivuvirroista uutta kierrätysraaka-ainetta korvaamaan betonia. Uudesta materiaalista tehdään 3D-tulostamalla pilottituotteita. Uusi kierrätysmateriaali edistää hiilineutraalisuutta, sillä sementtiteollisuus aiheuttaa seitsemän prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä.

– Niukkuus on hyvä periaate, tuotteet ja materiaalit kannattaa käyttää mahdollisimman tarkasti ja loppuun ja kaikkea ei tarvitse omistaa. Kaupungin autojen yhteiskäyttökokeilu käynnistettiin syyskuun lopussa. Uusien ajoneuvojen hankinnasta on linjattu, että entiset käytetään ensin mahdollisimman tehokkaasti, vasta sitten hankitaan uusia ja ensisijaisesti kaasu- ja sähkökäyttöisiä, Lappeenrannan kaupungin asiantuntija Terhi Jantunen kertoo.

Edelläkävijäkunnista kenties kovin kansainvälinen näyttö on Iin kunnalla. Iiläinen projekti Innovatiiviset vähähiiliset palvelut palkittiin lokakuussa voittajana Euroopan komission RegioStars 2017 -kilpailun ilmastonmuutos-kategoriassa.

Edelläkävijäkunniksi haki parikymmentä kuntaa. Valintaan vaikuttivat kuntien hakuvaiheessa tekemät sitoumukset sekä tähän saakka toteutetut toimenpiteet kiertotalouden edistämiseksi.

Kiertotalouden palvelukeskus tukee verkoston työtä

Edelläkävijäkuntien verkoston valinta on osa Suomen ympäristökeskuksen koordinoimaa ”Circwaste – Kohti kiertotaloutta” -hanketta. EU Life -ohjelmaan kuuluvan seitsenvuotisen hankkeen budjetti on lähes 19 miljoonaa euroa. Sen tavoitteena on edistää kiertotaloutta käytännön toimenpitein rakentamisessa, maataloudessa, teollisuudessa, elintarvikeketjussa ja kotitalouksissa.

Kuntaverkosto saa asiantuntijoiden palveluita ja tukea Suomen ympäristökeskuksen ja Motivan pyörittämästä Kiertotalouden palvelukeskuksesta. Lisäksi palvelukeskus seuraa kuntien edistymistä erilaisin mittarein. Kuntien toiveena on päästä verkostoitumaan alan toimijoiden kanssa ja saada julkisuutta kiertotaloutta edistäville toimilleen.

Lue myös:

Ii juhlii ilmastotyön Euroopan mestaruutta – ”Kova työ jatkuu”

Tiilikainen houkuttelee kuntia kiertotalouteen

Kiertotalous sai kansallisen toimintasuunnitelman

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jaa artikkeli
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*