Kuopio ja Joensuu ottavat kantaa "idän pikajunan" puolesta – Nykytilanne raiteilla "ei edes kohtuullinen"

Kuopio ja Joensuu ottavat kantaa niin sanotun idän pikajunan eli uuden Itä-Suomen ratayhdeyden puolesta.

Kaupunginjohtajien ja kaupunginhallitusten puheenjohtajien allekirjoittaman kannanoton mukaan junayhteys kasvattaisi Kuopion ja Joensuun roolia, kehittäisi elinkeinoelämää, laskisi päästöjä ja pienentäisi kustannuksia.

– Nykyisin junayhteys kumpaankin kaupunkiin kestää yli neljä tuntia. Tilanne ei ole Itä-Suomen kehittymisen ja lähes miljoonan suomalaisen elinalueen kannalta edes kohtuullinen, kaupunkien johdot toteavat.

Kaupungit huomauttavat, että niiden saavutettavuus junalla on selvästi heikompi kuin Länsi-Suomen. Se näkyy Itä-Suomesta Helsinkiin suuntautuvina henkilöauto- ja lentoliikenteenä: Kuopiosta ja Joensuusta lennetää Helsinkiin noin 320 000 kertaa vuodessa.

Uuden ratayhteyden rakentaminen Porvoosta Kouvolaan nopeuttaisi Helsingin ja Kuopion tai Joensuun välistä junamatkaa neljästä tunnista kolmeen.

– Samalla koko Itä-Suomi Kainuuta myöten saa nopean yhden vaihdon yhteyden myös Pietariin. Metsä- ja kaivosteollisuuden kuljetusten siirtäminen radalle vähentää maantieverkon investointien tarvetta ja lisää henkilöliikenteen turvallisuutta maanteillä, kannanotossa perustellaan.

Vehviläinen itäradan tukena

Elokuussa 2018 joensuulainen kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen, kesk., rohkaisi pohjoiskarjalaisia yhdistämään voimansa itäradan saamiseksi.

– Nopealla yhteydellä helpotettaisiin sekä Karjalan radalla että Savon radalla kulkevan tavara- ja henkilöliikenteen sujuvuutta ja nopeutta. On huomioitava, että näiden ratojen vaikutuspiirissä on lähes miljoona asukasta, Vehviläinen kirjoitti sanomalehti Karjalaisen yleisönosastolla.

Jo keväällä Itä-Suomen kaupungit, maakuntaliitot ja yrittäjäjärjestöt, sekä Kouvolan ja Porvoon kaupungit lähettivät  liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerille, kesk. ja Liikenneviraston pääjohtaja Kari Wihlmanille vetoomuksen oikoradan rakentamiseksi.

Vetoomuksessa rataa perusteltiin järkiratkaisuna kansantalouden ja ympäristön kannalta.

Kilpailua raiteista

Muutkin suuret kaupungit haluavat kehittää raideliikennettä.

Oulu ja Tampere ajavat yhdessä maan pääradan kehittämistä Helsingin, Tampereen ja Oulun välisten matka-aikojen lyhentämiseksi.

Turku puolestaan on toivonut Lohjan kautta kulkevan radan suunnittelua ja rantaradan parantamista.

Suomen raideverkon kunto ja yksiraiteisuus hidastavat raideliikennettä.

Liikennöidyn rataverkon pituus oli liikenneviraston mukaan vuoden 2016 lopussa 5 926 kilometriä, josta 3 270 kilometriä oli sähköistetty. Vain yksiraiteista rataa oli 5 280 km.

Lue myös:

Kasvua ja kehitystä haetaan yhä selvemmin raideliikenteestä

Kaupunginjohtajat haluavat tunnin junan seuraavaan hallitusohjelmaan

Lisää tunkua raiteille: Itä-Suomi haluaa “idän pikajunan” Kuopiosta ja Joensuusta Helsinkiin

Anu Vehviläinen kehottaa pohjoiskarjalaisia toimiin ”idän pikajunan” edistämiseksi