Tampereella kuutoskaupunkien tihein kirpputoriverkko - pääkaupunkiseudulla kattavimmat uudelleenkäyttövaihtoehdot

Tampereella on eniten kirpputoreja per kaupunkilainen kuuden suurimman kaupungin keskinäisessä vertailussa.

Kirpputoritiheys käy ilmi Suomen ympäristökeskuksen (Syke) ja HSY:n selvityksestä, jonka tavoitteena oli arvioida eräiden tuotteiden uudelleenkäyttöön ohjautuvia määriä Suomen kuuden suurimman kaupungin alueella ja valtakunnallisesti.

Tampereella kirpputoreja oli noin 37 eli yksi kirpputori jokaista 6 200 asukasta kohden. Pääkaupunkiseudulla, jossa kirpputoritiheys on pienin, paikallisilla kirpputoritoimijoilla on yli 90 toimipistettä ja lisäksi valtakunnallisilla kirpputoritoimijoilla yli 20 kirpputoria; kirpputoreja on yksi noin 9 900 asukasta kohden.

Selvityksessä havaittiin, että kuutoskaupungeissa uudelleenkäytön määrät ja toimijoiden mahdollisuudet vaihtelevat. Esimerkiksi valtakunnallisten kirpputoritoimijoiden osuus uudelleenkäytettävien tuotteiden painosta on pääkaupunkiseudulla noin neljännes, kun se muissa kaupungeissa on suuruusluokkaa 4–7 prosenttia.

Palvelutarjonnassa pääkaupunkiseudulla on erilaisia uudelleenkäyttövaihtoehtoja tarjolla kattavammin kuin muualla. Pääkaupunkiseudulla on aktiivista vertaisverkkokauppaa, valtakunnallisten ketjujen kirpputoritoimintaa ja paikallisia kirpputoritoimijoita.

Turussa, Tampereella ja Oulussa uudelleenkäyttö on suurelta osin paikallisten toimijoiden hallussa.

Selvityksen mukaan pääkaupunkiseudulla ostetaan ja myydään muita innokkaammin käytettyjä vaatteita ja kenkiä, Tampereella huonekaluja ja Turussa sähkö- ja elektroniikkalaitteita. Painolla mitattuna suurin volyymi on huonekaluissa, kappalemäärillä mitaten vaatteissa ja kengissä.

Arvion mukaan Suomessa netti- ja kirpputorien volyymi tarkastelluissa neljässä tuoteryhmässä on runsaat 56 000 tonnia. Tätä voi verrata esimerkiksi yhdyskuntajätteen määrään, josta 56 000 tonnia on noin 2 prosenttia.

Suomen ympäristökeskus muistuttaa, että Suomessa päätyy liian paljon käyttökelpoista tavaraa jätteeksi. Nettikirpputorit ja vertaisverkkokauppa ovat tehostaneet tuotteiden uudelleenkäyttöä.

– Tarvitsemme kuitenkin edelleen uusia liiketoimintamalleja, jotka vähentävät uusien tavaroiden ostamisen tarvetta. Myös ympäristötietoisuuden ja kulutuskriittisyyden kasvu voivat lisätä uudelleenkäytön suosiota, HSY:n materiaalitehokkuusasiantuntija Henna Teerihalme sanoo tiedotteessa.

Suomessa ei ole ollut saatavilla tarkkaa ja vertailukelpoista tietoa siitä, kuinka suuri osuus tuotteista päätyy uudelleenkäyttöön. Tietoa on puuttunut myös kaupan volyymista sekä siitä, kuinka paljon käyttökelpoista tavaraa päätyy jätteeksi.

Syken mukaan nyt julkaistu selvitys antaa suuntaa-antavan kuvan uudelleenkäyttöön päätyvistä tuotemääristä, mutta todelliset määrät ovat suurempia.

Selvitys on osa 6Aika: Tulevaisuuden kiertotalouskeskukset -hanketta (CircHubs), jonka tavoitteena on löytää kiertotaloudesta uutta liiketoimintaa ja tukea alan innovaatioiden kaupallistamista kuutoskaupunkien alueella.