Isojoen kunnanjohtaja, tuulivoimakuntien verkoston puheenjohtaja Juha Herrala (vas.) ja Arto Räty pohtivat Valiokunta-podcastissa tuulivoimarakentamisen mahdollisuuksia ja haasteita. Kuva: Ville Miettinen

-Suomessa ei tällä hetkellä ole energiapolitiikkaa tai energiastrategiaa, joka olisi linjattu puoluerajojen yli ja hallituskausien yli, vaan elämme hyvin kädestä suuhun energiapolitiikassa, sanoo Arto Räty Valiokunta-podcastissa.

Räty on kenraaliluutnantti evp. Hänen laatimansa selvitys Itä-Suomen tuulivoimarakentamisen mahdollisuuksista on ollut vaikuttamassa siihen, miten Petteri Orpon, kok., hallituksen hallitusohjelmassa linjattiin tuulivoiman rakentamisesta.

Helmikuussa työ- ja elinkeinoministeriö ja puolustusministeriö asettivat työryhmän selvittämään keinoja aluevalvonnan ja tuulivoimarakentamisen yhteensovittamiseksi. Tavoitteena on parantaa tuulivoimahankkeiden etenemisen edellytyksiä itäisessä Suomessa.

Rädyn mukaan nykyisen virkahenkilöistä koostuvan ryhmän sijaan pitäisi saada aikaan laajamittainen yhteistyö, jossa olisivat mukana myös kunnat, maakunnat ja tuulivoimatoimijat.

-Myös Fingrid linjojen rakentajana pitää olla kuviossa mukana. Ilman laajapohjaista yhteistyötä en usko, että tähän löydetään ratkaisua, nykyisin viestintätoimisto Milttonin johtavana neuvonantajana toimiva Räty sanoo Valiokunnassa.

Räty muistuttaa, että puolustuspolitiikastakin on linjattu pitkäjänteisesti puolueiden kesken yhteisesti.

-Miksi emme kykene sopimaan samalla tavalla energiapolitiikasta, koska se on kuitenkin yhteiskunnan verisuonisto joka mahdollistaa kaiken muun toiminnan?

Kuntien yhteinen etu

Myös Isojoen kunnanjohtaja, Suomen tuulivoimakuntien verkoston puheenjohtaja Juha Herrala toivoo, että tuulivoimakuntien verkosto pääsee mukaan suunnitteluun.

-Meidän yhtenä tavoitteenamme on, että tuulivoimaa tulisi saada toteuttaa koko Suomessa.

Herrala muistuttaa että vuoteen 2030 mennessä sähkönkulutuksen kasvuennuste on 50 prosenttia.

Tuulivoimapolitiikka on merkittävää aluepolitiikkaa, Herrala sanoo.

-Lisäksi tuulivoimapolitiikka on turvallisuuspolitiikkaa, elinvoimapolitiikkaa, energiapolitiikaa ja ilmastopolitiikkaakin.

-Pitää saada pää auki uusiutuvan energian investoinneissa itäiseen Suomeen, jotta sinne voi tulla muutakin teollisuutta tulevaisuudessa,.

-Tämän takia on tärkeää, että on valtion strateginen ohjaus. Markkinoilla pitää olla selkeä näkymä siitä, mihin ollaan menossa tulevina vuosikymmeninä.

Räty ja Herrala käyvät podcastissa läpi myös tuulivoiman kuntatalousvaikutuksia mm. kiinteistöveron näkökulmasta.

Herrala muistuttaa, että vaikka Isojoki on hyötynyt tuulivoimasta merkittävästi taloudellisesti, mikään loputon onnea takaava sampo ei tuulivoimakaan ole.

Useimmilla pienillä kunnilla tuulivoimasta tuleva raha menee etupäässä tulevan rahoitusvajeen paikkaamiseen, hän muistuttaa.

-En kannata puhetta kultapossukerhosta, Herrala sanoo ja viittaa julkisessa keskustelussa taloudellisesti pärjäävistä tuulivoimakunnista toisinaan käytettyyn nimitykseen.

Presidenttikin otti kantaa

Tuulivoiman merkityksen nimenomaan itäiselle Suomelle nosti esiin myös tasavallan presidentti Alexander Stubb Kuntalehden haastattelussa heti presidentinvaalin ratkettua.

Arto Rädyn mukaan Stubbin kommentti voi kertoa myös tuulivoiman merkityksestä.

-Mutta ennen kaikkea se kertoo siitä, että Suomella on 1 340 km maarajaa Venäjän kanssa. Se on samalla EU-rajaa ja Nato-rajaa.

– Samalla se kertoo, että jos emme pidä huolta itäisen Suomen elinvoimasta ja kehittämisestä, johon yhtenä elementtinä kuuluu uusiutuvan energian tuotanto ja siirtolinjojen rakentaminen, turvallisuus heikkene alueella ja alueen puolustamismahdollisuudet heikkenevät. Siinä mielestä näen äärettömän tärkeänä, että hän ottaa sen vakavasti. Se on osa turvallisuupolitiikkaamme.

Kuuntele Valiokunta SoundCloudissa, Spotifyssa, iTunesissa tai Suplassa!

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*