Nuoret voivat saada ei-ammattimaista apua esimerkiksi ystäviltään, opettajiltaan tai perheenjäseniltään, väitöskirjatutkija Yuko Mori sanoo. Kuva: Pixabay

Turun yliopistossa tehdyssä laajassa kansainvälisessä tutkimuksessa todettiin, että useimmat nuoret eivät hae ammattiapua, vaikka heillä olisi mielenterveysongelmia.

Hoidon tarpeen täyttämättä jääminen näkyi kaikissa tutkimuksessa tarkastelluissa kahdeksassa maassa, mutta erityisesti alhaisemman tulotason maissa.

Suomessa noin neljännes vakavista mielenterveysongelmista kärsivistä nuorista hakeutuu ammattiavun piiriin.

Lisäksi Turun yliopisto tiedottaa, että tytöt hakevat Suomessa poikia todennäköisemmin ammattiapua.

Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)



Ystävät auttavat

Uusi tutkimus paljasti, että vaikka monet nuoret harkitsevat mielenterveysongelmiensa vuoksi avun hakemista, vain harvat hakevat ammattiapua ongelmiinsa.

Väitöskirjatutkija Yuko Mori Turun yliopiston lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksesta kertoo, että nuoret yrittävät saada ulkopuolista apua mielenterveysongelmiinsa sekä epämuodollisista että muodollisista lähteistä.

– Nuoret voivat saada ei-ammattimaista apua esimerkiksi ystäviltään, opettajiltaan tai perheenjäseniltään. Ammattimaista apua tarjoavat muun muassa kouluterveydenhoitajat ja -psykologit.

Kansainvälisesti katsottuna se, mistä nuoret hakevat apua, riippuu esimerkiksi palvelujen saatavuudesta, kulttuuritaustasta ja mielenterveysongelmiin liittyvästä stigmasta, Mori sanoo tiedotteen mukaan.

Vain noin neljännes vakavista mielenterveysongelmista raportoivista nuorista hakee Suomessa ammattiapua

Suomen ja Norjan erikoisuus

Tutkimuksessa selvisi, että keskituloisissa maissa alle yksi prosentti nuorista haki apua ammattimaisista lähteistä, kun taas korkean tulotason maissa tämä osuus oli hieman korkeampi, 2–7 prosenttia.

– Mielenkiintoista on, että tyttöjen ja poikien välillä havaittiin merkittäviä eroja avun hakemisen yleisyydessä vain Norjassa ja Suomessa, missä tytöt hakivat ammattiapua todennäköisemmin kuin pojat, Mori huomauttaa.

Epämuodolliset avunlähteet tärkeimpiä matalan tulotason maissa

Tutkimusta johtaneen professori Andre Souranderin mukaan nuorten puutteellinen hakeutuminen mielenterveyspalveluiden piiriin korostaa maailmanlaajuista tarvetta mielenterveystietoisuuden ja mielenterveyden lukutaidon edistämiselle.

Tutkimus tehtiin osana INVESTiä, joka on Turun yliopiston ja THL:n yhteinen tutkimuskeskus ja Suomen Akatemian lippulaiva.

Lue myös:

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*