Ukrainalaisten lasten ja nuorten opetus työllistää kunnissa

Ukrainan sotaa paenneita lapsia ja nuoria arvioidaan istuvan suomalaisille koulunpenkeille lähipäivien aikana yli 3500. Viime keväästä määrä on kasvanut merkittävästi, sillä tuolloin valmistavassa opetuksessa eri puolilla Suomea oli parituhatta peruskouluikäistä lasta ja nuorta.

Kuntaliiton erityisasiantuntija Mari Sjöström antaa kunnille puhtaat paperit siitä, miten yhtäkkiä syliin kaatunut tilanne saatiin hoidettua viime keväänä.

-Kunnat suoriutuivat keväällä tilanteesta hyvin, ottaen huomioon kuinka yllättäen tilanteeseen piti reagoida. Ennen kaikkea kunnissa tilannetta ratkaistiin joko lisäämällä perusopetukseen valmistavan opetuksen ryhmiä tai käynnistämällä toiminta. Tulevan lukukauden osalta muuttuva tilanne on vielä paremmin tiedostettu ja on voitu esim. ennakoida tarkemmin oppilasmääriä, Sjöström toteaa.

Viime keväänä Ukrainan sodan syttymisen jälkeen sotaa pakenevien määrä kasvoi päivä päivältä. Nyt maahan saapuvien pakolaisten määrä tasaantunut, mutta yhä edelleen joka viikko Suomeen saapuu lapsia ja nuoria, joilla on oikeus saada opetusta. Tämä työllistää kuntien ja kaupunkien koulutoimistoja.

-Tilanteet varmasti vaihtelevat eri puolella Suomea, mutta haasteita on syntynyt henkilöstön saatavuudessa tai opetustilojen riittävyydessä. Sen sijaan uskoisin, että tiedonkulku on kehittynyt ja kunnat saavat helpommin tiedon uusista tulevista koululaisista, Mari Sjöström uskoo.

Jämsässä kaikki valmista

Eniten ukrainalaisia koululaisia löytyy Uudeltamaalta ja Varsinais-Suomessa, mutta on heitä riittänyt muuallekin. Jämsässä Jämsänjoen yhtenäiskouluun on tulossa 47 ja Jämsänkosken yhtenäiskouluun 20 ukrainalaista.

-Jonkin verran määrä on kasvanut keväästä, silloin määrä oli noin 40 oppilasta, kertoo Jämsän perusopetuksen johtava rehtori Juha Damskägg.

Oppilasmäärien osalta tilanne kunnissa elää kuitenkin jatkuvasti, sillä kaikki Suomeen sotaa paenneet lapset eivät ole oppivelvollisuuden piirissä. Oppivelvollisuus koskee vain niitä lapsia, joilla on virallinen kotikunta Suomessa.

Tilapäisen suojelun oleskeluluvan saaneilla ei ole kotikuntaa, joten oppivelvollisuutta ei synny, mutta heillä on sen sijaan oikeus opetukseen. Perheet voivat siis itse päättää lähettävätkö lapset kouluun vai eivät.

Tilanne muuttuu siinä vaiheessa, jos henkilölle määritetään kotikunta. Maahanmuuttoviraston tilastojen mukaan heinäkuun loppuun mennessä Suomessa oli vastaanotettu 34 092 tilapäisen suojelun hakemusta.

-Valtaosa meidän vastaanottokeskuksen asiakkaista aloittaa Jämsän kaupungin valmistavassa opetuksessa. Erityisesti sellaiset asiakkaat, jotka toivovat pääsevänsä pikaisesti palaamaan kotiin, haluavat hyödyntää Ukrainan valtion etäopetusta. Samoin mahdollisuutta kotiopetukseen on tiedusteltu. Mutta suurin osa menee valmistavaan opetukseen, kertoo Jyväskylän vastaanottokeskuksen Jämsän sivutoimipisteen apulaisjohtaja Emma Selenius.

Kajaanissa valmistavan opetuksen tarve moninkertaistui

Kajaanissa on totuttu maahanmuuttajataustaisiin peruskoululaisiin, sillä kaupungissa on toiminut pitkään vastaanottokeskus. Tämän lisäksi kaupunki ottaa vastaan vuosittain kiintiöpakolaisia. Ensi viikolla alkava kouluvuosi on kuitenkin poikkeuksellinen.

-Eilisen päivän tietojen mukaan valmistavassa opetuksessa aloittaa ensi viikolla 104 lasta ja nuorta. Normaalivuosina määrä on 25-30 peruskoululaista. Kasvu johtuu Ukrainan pakolaisista, Kajaanin perusopetuksen tulosalueen johtaja Päivi Rissanen kertoo.

Ukrainan pakolaiset pääsivät Kajaanissa koulun penkille jo viime keväänä. Vaikka oppilaiden määrä on viime keväästä selvästi kasvanut, niin kaupungilla on varmistettu riittävä opettajaresurssi jokaiseen luokkaan.

-Olimme oikeaan aikaan liikkeellä rekrytoinnissa ja meillä on jokaiseen ryhmään pätevät henkilöt. Osa heistä on eläkkeeltä töihin palanneita kokeneita opettajia, osa taas rekrytoinnin kautta töihin hakeneita, Rissanen kertoo.

Myös tila-asiat ovat kunnossa. Kun viime keväänä pikahälytyksellä opetus aloitettiin vielä Kaukametsän musiikkiopiston tiloissa, niin nyt nuorimmat valmistavan opetuksen ryhmät toimivat muun perusopetuksen kanssa samoissa tiloissa ja kolmelle vanhimmalle ryhmälle tilat ovat löytyneet pääkirjastolta, joka on toiminut kouluremonttien väistötilana myös aiemmin.