Valta vaihtumassa 35 kunnassa – näin puolueet pärjäisivät, jos vaalit toimitettaisiin nyt
Antti Kähkönen, Suomen vaalidatapalvelu, teksti
Suomen vaalidatapalvelu ja Tietomuotoilutoimisto KRUT, visualisoinnit
Kunta- ja aluevaalien varsinaiseen vaalipäivään 13.4.2025 on tänään 7.2. enää reilut kaksi kuukautta ja ehdokasasettelun päättymiseen 4.3. alle kuukausi.
Eilen julkaistiin ensimmäinen varsinaisesti kunta- ja aluevaaligallup, kun YLE julkaisi erikseen puolueiden kuntavaalikannatusta ja aluevaalikannatusta mitanneen tutkimuksen.
YLE:n gallupin perusteella tekemämme simulaation mukaan mikäli kuntavaalit pidettäisiin nyt, saisi SDP 1 814 valtuutettua (+363) nykyisten 1 51 sijaan. SDP nousisi toiseksi suurimmaksi puolueeksi valtuutetuissa mitaten ohi kokoomuksen, joka saisi 1 499 paikkaa (-53).
Keskusta menettäisi 66 paikkaa, mutta säilyisi edelleen selvästi suurimpana kuntapuolueena valtuutettujen määrässä mitattuna (2 379 valtuutettua) lähes 600 valtuutetun kaulalla toiseksi tulevaan SDP:hen.
Suurin ero eduskuntavaalikannatuksen perusteella simuloituihin kuntavaalituloksiin on perussuomalaisten vahva tulos.
YLE:n gallupin perusteella puolueen kuntavaalikannatus ei ole laskenut niin paljon kuin viime kuntavaalien 2021 aikaan vallinneen ja tämän hetken eduskuntavaalikannatuksen eron perusteella voisi päätellä.
YLE:n gallupin perusteella simuloidun vaalituloksen mukaan perussuomalaiset menettäisi vain 173 valtuutettua ja saisi 1 178 paikkaa uusiin valtuustoihin viime vaaleissa saamiensa 1 351 sijaan.
Kaikki pienet ja keskisuuret puolueet menettäisivät kymmeniä valtuutettuja paitsi vasemmistoliitto, joka saisi 136 valtuutettua lisää ja saavuttaisi yhteensä 644 paikkaa.
Näillä gallupluvuilla viime päivinä paljon otsikoissa ollut Liike Nyt menettäisi lähes kaikki viime vaaleissa saamansa kunnanvaltuutetut (-41) ja saisi vain kahdeksan valtuutettua.
Valta vaihtuisi 35 kunnassa, kun etenkin SDP valtaisi keskustan, kokoomuksen, perussuomalaisten ja RKP:n vuoden 2021 vaaleissa voittamia kuntia.
YLE:n uusi ja nimenomaan kunta- ja aluevaalikannatusta tarkasteleva gallup tarjoaa eduskuntavaaligallupeja tarkemmat edellytykset arvioida, mitkä puolueiden voimasuhteet olisivat koko maassa ja kussakin kunnassa ja hyvinvointialueella valtuutettujen määrässä mitattuna.
Puolueiden paikkamäärän mallintaminen on mielekäs tapa ymmärtää puolueiden ajankohtaista valta-asemaa, vaikka se sisältääkin enemmän epävarmuustekijöitä kuin pelkkä kannatuskysely.
Puolueiden paikkajakauma koko maan tasolla ja kunnissa ja hyvinvointialueilla on eräänlainen valtapuntari, joka kertoo tämän hetkisen parhaan tiedon mukaan, millaisista lähtökohdista politiikkaa eri alueilla tullaan tekemään seuraavat neljä vuotta.
Ehdokasmäärä ratkaisee
Mallinnettaessa aluevaalit YLE:n uusimman kannatusmittauksen perusteella kannatuksessa mitattu ykkössija vaihtuisi kuudella eteläisellä ja keskisellä hyvinvointialueella.
Kokoomus menettäisi ykkössijan SDP:lle neljällä niistä viidestä hyvinvointialueesta, joilla se oli 2022 vaaleissa suurin puolue.
Puolue menettäisi vuoden 2022 ykkössijansa SDP:lle Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla, Keski-Uudellamaalla ja Vantaa-Keravalla eli kaikilla muilla voittamillaan hyvinvointialueilla paitsi Länsi-Uudellamaalla.
Näillä kannatusluvuilla RKP menettäisi Itä-Uudenmaan ykkössijan kokoomukselle ja keskusta Keski-Suomen SDP:lle. Keskusta olisi kuitenkin edelleen ykköspuolue kahdeksalla hyvinvointialueella.
Viime aluevaaleissa kokoomus jäi niukasti toiseksi SDP:lle Päijät-Hämeessä, kun tarkastellaan kannatuslukuja (24,5 %, kun SDP sai 24,7 %), mutta puolue sai RKP:n kanssa tekemänsä vaaliliiton ansiosta yhden paikana enemmän kuin SDP.
Mikäli aluevaalit pidettäisiin nyt, ottaisi SDP johtavan hyvinvointialuepuolueen aseman 326 valtuutetulla (+49) ennen toisena tulevaa keskustaa, joka saisi 281 valtuutettua (-16). Kokoomus jäisi niukasti kolmanneksi 271 valtuutetulla (-28).
Perussuomalaisille ja vihreille YLE:n aluevaalikannatusmittaus lupaa eräänlaista torjuntavoittoa, sillä PS menettäisi vain neljä valtuutettua ja saisi 151 paikkaa, vihreät taas pitäisi 90 valtuutettuaan. PS:n kintereillä on jo vasemmistoliitto, joka saisi 126 valtuutettua (+26).
Kuntavaalien tapaan Liike Nytin tulevaisuus on vaakalaudalla, sillä se menettäisi piilevästä äänikynnyksestä johtuen lähes kaikki aluevaltuutettunsa (-19).
Puolueen viimeisiä linnakkeita olisi Etelä-Savon hyvinvointialue, jossa puolue sai viime vaaleissa viisi valtuutettua, mutta joista nyt olisi jäämällä jäljelle vain yksi.
Paljon riippuu kuitenkin puolueiden ehdokasasettelun onnistumisesta. Kunta- ja piirijärjestöjen toimijat pääsevät nyt hyödyntämään koko keinovalikoimansa, kun paikallisesti näkyviä hahmoja maanitellaan ehdolle loppusuoralla.
Ehdokasasettelun määrällinen onnistuminen on varsinkin kuntavaaleissa ratkaisevaa. Mitä suurempi osuus ehdokkaista puolueella on, sitä suurempi osuus äänistä.
Näissä vaaleissa määrä ratkaisee, etenkin sellaisilla alueilla ja niiden puolueiden ja ehdolleasettajien osalta, joilla on vaikeuksia saada listansa täyteen.
Näin vaalitulos mallinnettiin
Kunta- ja aluevaalitulokset mallinnettiin YLE:n 6.2. julkaisemien Taloustutkimuksen tuottamien gallupien perusteella. Mallinnuksessa puolueiden kunta- ja aluevaaleissa saavuttamaa koko maan kannatusta korjataan uusimmasta gallupista ilmenevän kannatuksen ja vaalituloksen erotuksella.
Tämän kannatusmuutoksen oletetaan tapahtuvan tasaisesti koko maassa.
Puolueilla ja muilla ehdolleasettajilla oletetaan olevan ehdokkaita samoissa kunnissa ja samoilla hyvinvointialueilla kuin viime kunta- ja aluevaaleissa. Ehdokkaiden sinänsä ei oleteta olevan samoja, ja siksi lasketaan uudelleen vain kunkin ehdokaslistan kokonaiskannatus.
Ehdokaslistojen kannatus muutetaan äänimääriksi, josta määritellään uudet vertausluvut. Niiden perusteella määritellään valtuutettujen määrä kullekin listalle kussakin kunnassa ja kullakin hyvinvointialueella.
Mallinnettaessa vuosien 2021 ja 2022 kunta- ja aluevaalitulosten uusilla kannatusluvuilla on vaaliliitot pidetty voimassa, vaikka tosiasiallisesti ne neuvotellaan aina uudelleen paikallisesti joka vaaleihin.
Esimerkiksi Inarissa kokoomus on useassa kuntavaalimallinnuksessamme saanut eniten ääniä, mutta eniten paikkoja on saanut keskusta. Kokoomuksella ja kristillisdemokraateilla oli 2021 vaaliliitto, jonka ansiosta vaaliliiton saama seuraava paikka menisi KD:lle kokoomuksen sijaan.
Paikallistasolla olevasta epävarmuudesta huolimatta näin saatu mallinnus antaa koko maan tasolla hyvän käsityksen siitä, millaiset kunnan- ja aluevaltuustojen voimasuhteet Suomessa vallitsisivat, jos vaalit pidettäisiin nyt.
Lue myös:
