Vantaan, Seinäjoen ja Lappeenrannan kaupunginjohtajat toivovat jotain kannustavampaa kuntien maksamien työttömyyden sakkomaksujen tilalle

Kunnat rahoittavat osan työttömyyden perusteella maksetusta työmarkkinatuesta.

Kunta maksaa työmarkkinatuesta sitä suuremman osan, mitä kauemmin henkilö on ollut työttömänä.

Vantaan kaupungissa työmarkkinatukimaksu on kasvanut vuoden 2019 alusta vuoteen 2020 verrattuna reilulla 4,4 miljoonalla eurolla.

Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen kertoo, että työmarkkinatukimaksun määrä kasvaa myös kuluvana vuonna.

– Jos sama trendi jatkuu, työmarkkinatukimaksu on Vantaan osalta 23-24 miljoonaa euroa tänä vuonna.

– Valtiovarainministeriön talousennusteiden mukaan talous on elpymässä, joten voimme ennakoida lievää alenemista myös työmarkkinatukimaksujen kokonaismäärään.

”Sakkomaksut eivät tunnu oikeudenmukaisilta”

Työmarkkinatukeen liittyviä kuntaosuuksia on kutsuttu myös sakkomaksuiksi.

Vantaan kaupunginjohtaja ei pidä sakkomaksuja tehokkaana tapana edistää työllisyyttä. Viljanen näkisi mielellään, että sakkomaksuista luovuttaisiin ja tilalle luotaisiin kuntia paremmin kannustava rahoitusmalli.

Sakkomaksut eivät tunnu oikeudenmukaisilta, Viljanen sanoo.

– Kun kunnan talous suuren työttömyyden vuoksi heikkenee verotulojen vähetessä, samaan aikaan sakkomaksut suurenevat.          

– Sakkomaksut heikentävät kaupungin mahdollisuuksia tukea ja tehdä toimenpiteitä työttömyyden eteen. Jos voisimme käyttää nämä eurot Kansaneläkelaitokselle tulouttamisen sijaan työllisyyttä tukeviin toimiin, voisimme vaikuttaa tehokkaammin työllisyyden parantamiseen ja järjestää laajempia toimia työttömien tukemiseksi.

Tähän saakka kaupungeilla ja kunnilla on ollut rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa työmarkkinamaksujen kuntaosuuksiin, kaupunginjohtaja muistuttaa.

– Kuntaosuuden määrään vaikuttaa eniten työttömyyden kehitys sekä virrat työmarkkinatukimaksulistalle. Vantaalla on voimakas korrelaatio työttömyyden kasvun ja kuntaosuuden kasvun välillä.

– Työttömyys lisää Vantaalla työmarkkinatukilistalle tulevia ja virtaus tapahtuu nopeasti.

– Työllisyydellä on merkittävä vaikutus kaupunkien elinvoimaan. Tämän riippuvuussuhteen johdosta työllisyyspalveluita tarjotaan tänä päivänä huomattavasti laajemmalle ryhmälle.

Työllisyyden hoitamiseksi olisi rakennettava aidosti kannustava rahoitusmalli ja lisättävä henkilöresursseja työllisyyden hoitoon, Viljanen painottaa.

Jotkin alat toisia tiukemmassa puristuksessa

Uudellamaalla sijaitsevassa Vantaan kaupungissa valtaosa työllistämistä edistävistä toimista keskeytyi koronaviruksen alkaessa levitä.

– Kun työttömien osuutta verrataan nyt vuoden 2019 syyskuun lukuihin, niin pitkäaikaistyöttömien määrä ja laaja työttömyys ovat kasvaneet eniten vuoden takaiseen nähden ja muihin kuutoskaupunkeihin verrattuna.

Kuutoskaupungit on termi, jota käytetään kuvaamaan Suomen suurimpia kaupunkeja Helsinkiä, Espoota, Tamperetta, Vantaata, Turkua ja Oulua.

Koronaepidemia iski Vantaalla erityisesti kahteen toimialaan, jotka ovat kaupungin suurimmat, kun aloja vertaillaan niiden työntekijämäärien perusteella

– On nostettava esille lentoliikenne ja logistiikka-ala kokonaisuudessaan sekä kuljetus ja varastointi.

– Lisäksi vaikutukset ovat olleet suuria vähittäiskaupassa ja palvelualalla, joka on Vantaalla hyvin naisvaltainen ala.

TE-palvelujen siirtämiselle kannatusta

Kunnat ja kaupungit tukevat yleisen toimialansa nojalla valtion lakisääteisiä työvoima- ja yrityspalveluita omilla vapaaehtoisesti järjestettävillä elinvoima-, työllisyys-, yritys- ja maahanmuuttopalveluillaan.

Lakisääteisinä työllisyyspalveluina kunnat ovat vastanneet velvoitetyöllistämisestä sekä monialaisesta työllistymistä edistävästä TYP-palvelusta.

Lakisääteisinä tehtävinä kunnat vastaavat myös työllistymistä tukevien sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä ja kuntouttavasta.

– Kuntien työllisyydenhoidon painopiste on yleensä ollut kaikkein vaikeimmassa työmarkkina-asemassa olevien työnhakijoiden tilanteen edistämisessä, Viljanen muistuttaa.

Viljanen pitää hyvänä askeleena TE-palveluiden siirtämistä kuntiin hallituksen kehysriihessä olleen esityksen mukaisesti.

– Minusta työllisyys- ja elinkeinotehtävien siirtäminen kuntiin TE-toimistoilta on perusteltua ja antaa mahdollisuuksia näiden tehtävien hoidon tehostamiseen. Juuri paikallisella tuntemuksella voidaan tehdä paljon.

Viljanen arvioi kuntien pystyvän tarjoamaan uudistuksen toteutuessa entistä parempia palvelukokonaisuuksia kuntalaisille.

– Kunnat saavat uudistuksen ansiosta olennaisesti aiemmin tiedon työttömästä henkilöstä. Työttömän tarvitsemat tukitoimet voidaan sitten aloittaa nykyistä aiemmin. Ja tämähän on merkittävä ja hyvä asia.

Korona muutti kehityksen suuntaa Seinäjoella

Seinäjoen kaupunginjohtaja Jaakko Kiiskilä kertoo korona-ajan lisänneen työmarkkinatukimaksujen kuntaosuuden määrää myös Etelä-Pohjanmaan maakuntakeskuksessa.

– Seinäjoen maksuosuus kehittyi todella myönteisellä tavalla aina viime vuoden helmikuuhun asti. Pääsimme kuukausi kuukaudelta yhä matalampiin tilityksiin. Mutta korona muutti tilanteen todella nopeasti ja tilitykset alkoivat kasvaa.

– Vuositasolla kasvu oli noin miljoona euroa. Osuutemme kasvoi vähän yli kolmen miljoonan euron tasosta neljään miljoonaan euroon.

Työllistämistoimet ja kuntouttava työtoiminta jouduttiin ajamaan alas varsin nopeasti ja tämä vaikutti hyvin pian tilitysten kasvuun, Kiiskilä kertoo.

– Haastavinta tilanteessa ovat vaikutukset pitkäaikaistyöttömyyteen, joka on määrällisesti kasvanut koko korona-ajan. Olemme todella huolissamme tilanteesta ja nyt kuntakokeilun alettua maaliskuussa olemme erityisesti paneutumassa pitkäaikaistyöttömyyden hoitoon.

Sakkomaksuille kritiikkiä

Kohtelevatko niin kutsutut sakkomaksut oikeudenmukaisesti kuntia?

– Sakkomaksut ovat tulonsiirtoa valtiolle ja tietenkin heikentävät ylipäänsä kuntien taloutta ja myös mahdollisuuksia työllisyystoimiin.

– Kunnilla on vahva intressi hoitaa asukkaittensa työllisyyttä, eikä siihen totisesti tarvita mitään keppiä toimintaa edistämään.

Sulusta seurasi lisää sakkoja

Työmarkkinatuen osuus on kasvanut myös Lappeenrannan kaupungissa Etelä-Karjalassa. Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva kertoo, että viime vuonna kaupungin työmarkkinatuen kuntaosuus oli noin 5,8 miljoonaa euroa, kun se oli ollut vuotta aikaisemmin 4,9 miljoonaa euroa.

– Työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvu selittyy pitkälti koronapandemiasta johtuneesta kuntouttavan työtoiminnan sulusta ja toimintojen hitaasta avautumisesta.

– Vielä vertailun vuoksi, vuonna 2017 kaupungin työmarkkinatuen kuntaosuus oli 5.6 miljoonaa euroa ja 2018 se oli noin 5.1 miljoonaa euroa. 

Jarva kertoo Lappeenrannan kaupungissa tehdystä systemaattisesta työstä kuntaosuuden pienentämiseksi kehittämällä monialaista yhteispalvelua (TYP) yhteistyössä Kakkois-Suomen TE-palveluiden kanssa

– Yhteistyö on tuottanut hyviä tuloksia ja työmarkkinatuen kuntaosuus oli laskussa jo usean vuoden ajan. Olemme panostaneet pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen. Sitten korona käänsi positiivisen kehityksen.

”Järjestelmä on haastava kunnille”

Jarva muistuttaa, että työmarkkinatuen kuntaosuuden kriteerit ovat samat kaikille kunnille.

– Siten järjestelmä kohtelee kuntia yhdenvertaisesti.

Mutta myös Lappeenrannan kaupunginjohtaja näkisi parempana, jos kuntia kannustettaisiin sakkomaksujen sijaan.

– Järjestelmä on haastava kunnille, mutta erityisesti tilanteissa, jossa ulkopuolinen tekijä vaikuttaa voimakkaasti työmarkkinoihin, kuten nyt korona.

Kuntien mahdollisuudet vaikuttaa työmarkkinatuen kuntaosuuteen ovat olemattomat.

– Tilanteessa, jossa työttömyys on äkillisesti lisääntynyt ja uudelleen työllistyminen on vaikeaa, aiheuttavat nämä kulut kunnille epäreilun loven talouteen.