Toisen asteen koulutuksesta tehdään päätöksiä perjantaina. Lukio-opetuksen saavutettavuus tulevaisuudessa huolestuttaa Kuntaliittoa.

Tutkijat uskovat, että suunniteltu lukioverkon harventaminen voimistaa muuttoliikettä pois maaseudulta, kertoo Yle Uutiset.

Kaupunkitutkija Hannu Kytö Kuluttajatutkimuskeskuksesta sanoo Ylelle, että kouluverkkouudistus vaikuttaa ihmisten tulevaisuuden muuttamiseen vähintään yhtä paljon kuin sote-uudistus.

– Kyllä sillä varmasti paljonkin on vaikutuksia riippuen siitä, kuinka paljon kouluverkko harvenee, pohtii Kytö.

– Kasvukierre toimii niin, että kun suuriin ja keskisuuriin kaupunkeihin keskittyy paljon toisen asteen koulutuspaikkoja, koulutustarjonta vetää nuoria muuttajia puoleensa. Muuttoliike lisää entisestään nuorten ikäluokkien määrää, mikä johtaa toisen asteen koulutuspaikkojen määrän lisääntymiseen, sanoo puolestaan muuttoliiketutkija Timo Aro

Hallituksen kaavailuissa lukio-opetusta voisi antaa vuodesta 2017 lähtien vain yli 500 oppilaan yksiköissä.

Toisen asteen koulutuksen järjestämiskriteereistä päätetään huomenna.

Kuntaliitto on puoltanut lukio-opetuksen säilyttämistä myös harvaan asutulla seudulla muun muassa verkostoyhteistyön avulla.

Kuntaliiton johtaja Anneli Kangasvieri on huolestunut siitä, että koko toisen asteen koulutuksen järjestäminen jää keskustelussa sote-uudistuksen jalkoihin.

– Tässä on kysymys kuntalaisten kannalta suurista asioista, Kangasvieri sanoi toukokuussa ilmestyneessä Kuntalehdessä 7/2014.

Saatavuus huolestuttaa

Ministeriön mukaan koulutuksen sääntely- ja rahoitusjärjestelmää uudistetaan siten, että toimintaa tehostava ohjausvaikutus on nykyistä vahvempi.

Kangasvieri ei innostu siitä, että osa lukion tai ammatillisen koulutuksen rahoituksesta kohdennetaan ministeriön asettamien tuloksellisuuskriteerien mukaan ja vastaavasti vähennetään perusrahoitusta.

– Miten leikatulla rahoituksella pystytään turvaamaan koko ikäluokan koulutus, myös niiden heikoimmin edistyvien ja moniongelmaisten, Kangasvieri ihmettelee.

– Tuloksellisuusrahoitus ei sovellu nuorten koulutukseen, jossa osana on myös nuorten kasvun tukeminen. Siihenkin pitää koulutuksessa käyttää aikaa. Puhdas tulosajattelu ei tue koulutustakuun toteutumista.

Kangasvieri on huolestunut myös harvaan asuttujen seutujen nuorista.
– Kyllä lukiolaisen ja peruskoulusta ammattikouluun siirtyvän nuoren pitää pystyä käymään koulua pääosin kotoaan, hän sanoo.
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*