Yritykset kaipaavat lyhyitä koulutuspätkiä, mutta moni ammattikoululainen arvostaa yhä tutkintoa – ”Opinnoissamme on hyvä teorian ja käytännön suhde”, kiittelee Savonlinnassa opiskeleva Helmi Sikanen
Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt vuoden 2023 ammatillisen koulutuksen laatupalkinnon Itä-Savon koulutuskuntayhtymä Samiedulle. Samiedu on Jonna Kokkosen (vas.) työpaikka ja Helmi Sikasen opiskelupaikka. (Kuva: Soila Puurtinen)
17-vuotias Helmi Sikanen opiskelee merkonomiksi Ammattiopisto Samiedussa eli Itä-Savon koulutuskuntayhtymässä. Punkaharjulla asuva Sikanen suorittaa liiketoiminnan perustutkintoa Savonlinnassa nyt toista vuotta, ja tällä hetkellä on meneillään työelämässä oppimisen jakso kello- ja koruliike Timanttisissa.
– Tämä on kolmas työharjoitteluni. Olen päässyt tekemään lähes kaikkea: ollut kassalla, tehnyt sisäisiä tilauksia ja tehnyt hintamuutoksia. Opinnoissamme on hyvä teorian ja käytännön suhde, molempia on riittävästi. Syksyllä meillä oli esimerkiksi alkuviikkoisin koulua ja loppuviikkoisin harjoittelua, joten kavereitakin pääsi näkemään koululla.
Peruskoulussa Sikanen oli kiinnostunut kasvatusalasta, mutta alan opintoja ei Savonlinnasta löytynyt. Liiketoiminnan hän päätyi valitsemaan, koska häntä kiinnostavat markkinointiviestintä, visuaalisuus ja ihmisten kanssa työskentely.
– Ensimmäisenä vuonna opiskellaan perusasiat, ja toisena vuonna kivaa on se, että pääsee erikoistumaan. Minä erikoistun myyntiin ja markkinointiin, Sikanen kertoo.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Käytännössä opiskelupäivät koostuvat esimerkiksi tehtävien tekemisestä Moodle-oppimisympäristössä tai kasvotusten pienissä ryhmissä. Sikanen arvostaa opintojen joustavuutta ja sitä, että henkilökunta on aina helposti tavoitettavissa.
Samiedun toiminta sai marraskuussa myös tunnustusta opetus- ja kulttuuriministeriön kilpailussa. OKM myönsi vuoden 2023 ammatillisen koulutuksen laatupalkinnot Samiedulle sekä Helsingissä, Oulussa ja Vantaalla toimivalle Taitotalolle.
Samiedua kehutaan palkinnon perusteluissa siitä, että yhteistyö niin työllisyyspalveluiden kuin alueen elinkeinoelämän kanssa on tiivistä.
– Vahvaa yhteistyötä tehdään siksi, että pystymme palvelemaan mahdollisimman hyvin erilaisista taustoista tulevia opiskelijoita, sanoo Samiedun kehitysjohtaja Jonna Kokkonen.
Katso videolta, mitä kaikkea Samiedun kampuksella on meneillään:
Samiedun noin 2000 opiskelijasta vain viidesosa on tullut ammatillisiin opintoihin peruskoulusta. Opiskelemaan saapuu paljon uutta uraa etsiviä työttömiä tai osaamistaan täydentäviä yritysten työntekijöitä. Avuksi opintojen räätälöinnissä on otettu myös tekoäly.
– Jos opiskelija on aiemmin käynyt lukion tai toisen ammattitutkinnon, hän voi linkata todistuksensa sovellukseen. Tekoäly kertoo sen perusteella, mitä osaamista opiskelijalla jo on. Tällöin ei tarvitse opetella samoja asioita kahteen kertaan, Kokkonen selittää.
Aina työelämässä ei olla tyytyväisiä ammattikoululaisten osaamiseen. Aihe nousi julkisuudessa esiin keväällä, kun Yle teki aiheesta kyselyn Turun kauppakamarin ja Varsinais-Suomen Yrittäjien kanssa. Kyselyyn vastasi vain hieman yli kolmekymmentä yritystä, mutta lähes kaikki niistä olivat sitä mieltä, ettei ammattikoululaisilla ole riittäviä taitoja työelämään. Ongelmia kerrottiin olevan työaikojen noudattamisessa ja muissa perustaidoissa.
Kokkosen mukaan ammattioppilaitoksissa on tunnistettu, että moni yläkoulusta ammatillisiin opintoihin tuleva voi tarvita erityistä tukea ja kyse on laajemmasta yhteiskunnallisesta haasteesta. Ongelmasta on tietoinen myös Petteri Orpon (kok.) hallitus, joka aikoo antaa peruskoululle lisäresursseja. Ammattiopintoja aloittavien keskuudessa tulee kuitenkin varmasti vielä joitakin vuosia näkymään se, että kaikki eivät ole saaneet peruskoulussa riittävästi tukea, Kokkonen arvioi.
– Opiskelijoiden tukemiseen on Samiedulla panostettu palkkaamalla aiempaa enemmän ohjaushenkilöstöä opettajien tueksi. Meillä on nykyään myös hyvinvointivalmentaja, joka voi auttaa opiskelijan hyvinvointiin liittyvissä asioissa.
Myös Helmi Sikasella on ajatuksia ammattikoululaisten osaamiseen liittyvästä keskustelusta. Hän korostaa käytännön harjoittelujaksojen tärkeyttä.
– Varsinkin meidän alamme on sellainen, että myymistä ei voi todella oppia kuin työharjoittelussa. Siksi moni opiskeleekin oppisopimuksella, hän sanoo.
Koulutuksia liiketoiminnan tarpeisiin
Toinen ammatillisen koulutuksen laatupalkinnon tämänvuotisista voittajista on Suomen suurin aikuisten ammattikoulutuksen järjestäjä Taitotalo eli AEL-Amiedu Oy, jossa on vuosittain noin 23 000 opiskelijaa.
Palkintolautakunnan mukaan Taitotalo huomioi erityisen hyvin yritysten toiveet siitä, millaista koulutusta elinkeinoelämässä juuri nyt kaivataan. Yritysasiakkaat saattavat esimerkiksi haluta henkilöstölleen täsmäkoulutuksen uuden teknologian käyttöönottoon.
– Saamme säännöllisesti ennakkotietoja työelämän tarpeista niin yrityksiltä kuin työmarkkinajärjestöiltä, Taitotalon toimitusjohtaja Kari Juntunen kertoo.
Yritykset toivovat nykyisin tutkintojen sijaan enemmän lyhyitä koulutuksia, joiden oppeja voi suoraan hyödyntää liiketoiminnassa. Myös opetus- ja kulttuuriministeriö toi marraskuun puolivälissä julkaistussa raportissaan esiin tarpeen lyhyille koulutuspätkille.
– Yritykset mielellään ottavat opiskelijoita myös työssäoppimiseen, sillä siinä oppii samalla kyseisen yrityksen kulttuurista. Monille opiskelijoillemme mahdollisuus suorittaa koko tutkinto on tietenkin yhä tärkeä, se on ikään kuin ajokortti työelämään, Juntunen sanoo.
Keskusteluun ammattikoululaisten työelämätaidoista Juntunen kommentoi, että tilanne on aikuisilla ammattiin opiskelevilla hyvin erilainen kuin nuorilla.
– Kun puhutaan ammattikasvatuksesta, nuorilla paino on sanalla kasvatus. Aikuisilla paino on sanalla ammatti. He elävät jo seesteisempää elämää ja ovat erittäin sitoutuneita opiskeluun ja ammattiin.
Jo pidempään työelämässä olleelle alanvaihdon voi mahdollistaa esimerkiksi aikuiskoulutustuki. Hallitus suunnittelee aikuiskoulutustuen lakkauttamista ensi vuonna. Olisiko lakkautus isku aikuisten ammatilliselle koulutukselle?
– Meillä ei ole tiedossa, moniko opiskelijoistamme tukea käyttää. Tuntuma kuitenkin on, että toisella asteella sitä käyttävät aika harvat. Meillä on monimuoto-opiskelua, jota voi tehdä työn ohessa iltaisin tai netin kautta. Tuella on iso merkitys pikemminkin ammattikorkeakoulujen puolella, Juntunen arvioi.
Valtion kanssa keskustellaan myös siitä, millaisille koulutuksille on yhteiskunnallista tarvetta. Näitä ovat nyt huoltovarmuudelle keskeiset alat, jotka liittyvät muun muassa energiaan, turvallisuuteen ja logistiikkaan.
– Näitä tullaan varmaankin painottamaan entistä enemmän oppilaitoksissa jo ensi vuonna. Aloituspaikkoja saatetaan siirtää näille aloille sellaisilta aloilta, joilla työllistyminen on selvästi heikompaa kuin ennen, Juntunen pohtii.
