Asiantuntija-artikkeli: Näkymätön hoivavastuu työelämässä

Työikäisistä ihmisistä arviolta noin 1,25 miljoonaa tarjoaa eriasteista apua sekä hoivaa läheiselleen, mutta työelämässä tämä hoivavastuu jää usein näkymättömäksi. Kunta-ala on keskeinen työnantaja Suomessa, joka viides palkansaajista työskentelee kunnassatai kuntayhtymässä.

Samanaikainen palvelurakenteen muutos lisää osaltaan työikäisten hoivavelvoitteita. Voidaan kysyä, kuinka tietoisia työpaikoilla ollaan työyhteisön jäsenten hoivavastuista ja työelämän ja hoivan yhteensovittamisen haasteista?

Hoivavastuun kantajia yhä vähemmän

Tulevaisuudessa työssäkäyvien määrä tulee vähenemään samanaikaisesti,kun vastuu ikääntyvien läheisten hoivasta ja huolenpidosta siirtyy enenevässä määrin työssäkäyvien harteille. Nykypäivän sosiaalipolitiikassa julkiset palvelut on suunnattu tukemaan kotona asumista mahdollisimman pitkään. Suomessa hoivapalvelujen järjestäminen on kuntien vastuulla, mutta tämä ei ole poistanut omaisten osallistumista hoivaan.

Myös nykyinen palvelujärjestelmä tukee tätä kehityskulkua. Julkisen tahon tarjoaman hoivan ja myös hoivapalveluiden vähetessä, on perheiden otettava entistä enemmän vastuuta. Siksi on tärkeä pohtia myös sitä, miten mahdollistaa työssäkäyvien läheisten omaisilleen antama hoiva samanaikaisesti, kun esimerkiksi kuntien työntekijämäärät vähenevät ja ikääntyneitä työntekijöitä tulisi houkutella myös jatkamaan työuraansa.

Tutkimusten mukaan hoiva kasautuu erityisesti keski-ikäisille tyttärille. Hoivavastuuta on eniten ikäryhmässä 45–54-vuotiaat, joista 11 prosenttia huolehti vähintään kuukausittain läheisestä aikuisesta. 55–64-vuotiailla osuus oli 8 prosenttia. Usein puhutaan myös siitä, että hoivavastuu on sukupuolittunut selkeästi eli naiset ovat aina kantaneet suurimman vastuun ikääntyvien läheisten huolenpidosta, kuten myös kansainväliset tutkimukset osoittavat. Esimerkiksi Suomessa 45–54 ikäryhmässä 48 prosenttia naisista auttoi oman talouden ulkopuolisista läheisistään, kun miehistä samassa ikäryhmässä vastaava luku oli 37 prosenttia

Perheystävällinen työpaikka

Työelämässä ja lainsäädännössä tunnistetaan lapsiperhearkeen ja vanhemmuuteen liittyviä haasteita, mutta perheystävälliseksi työpaikaksi lukeutuvallakaan työpaikalla ei välttämättä tunnisteta tai kiinnitetä huomiota muihin läheisiin kohdistuvia hoivavastuita. Perheystävällisen työpaikan käsitettä käytetään työelämässä yhdistämään ennen kaikkea työntekijänvanhemmuuteen liittyviä vaatimuksia (ks. tarkemmin Väestöliito).

Vaikka asenneilmapiiri työpaikoilla on usein entistä perheystävällisempi, kokevat monet ansiotyössä käyvät ristiriitoja työn ja erilaisten hoivavastuiden yhteensovittamisesta omassa arjessaan. Työn ja muun elämän yhteensovittaminen ei siis koske vain lapsiperheitä, vaan on olemassa iso ryhmä työelämässä olevia ihmisiä, joilla on erilaisia hoivavastuita, kuten vastuu ikääntyvien vanhempiensa auttamisesta. Myös heille pitäisi olla mahdollisuuksia yhdistää ja tasapainottaa sekä työssäkäynnin että yksityiselämän haasteet.

Pienten lasten hoitamiseen liittyvät työelämän joustot kuten perhevapaat ovat jo itsestään selviä, mutta läheisen aikuisen hoivaan liittyviä haasteita ja jouston tarpeita ei tunneta samalla tavoin. Aikuisia läheisiään hoivaaviin työntekijöihin saatetaan suhtautua jopa kummeksuen. Lasten hoidosta on normaalia puhua, mutta aikuisten hoiva jää usein keskusteluissa näkymättömäksi.

Kuitenkin esimerkiksi omien tai puolison ikääntyvien vanhempien auttamiseen suhtaudutaan yksilötasolla samalla tavoin luonnollisena ja myös velvoittavana auttamisena kuten omien lastenkin auttamiseen. Tästä huolimatta esimerkiksi kahvipöytäkeskusteluissa aihetta ei nosteta esille luonnollisena osana omaa arkea, toisin kuin puhuttaessa omien lasten kommelluksista tai saavutuksista.

Työyhteisön tuen keinot

Työ on monelle läheisavun antajalle tärkeä voimanlähde, joka auttaa jaksamaan myös työn ulkopuolisia velvollisuuksia. Toisaalta läheisistään huolehtiville kertyy poissaoloja töistä muita työntekijöitä useammin, mikä johtaa kokemukseen taakkana olemisesta työyhteisölle. Samaan aikaan tutkimukset kuitenkin osoittavat, että läheisistään huolehtivat ovat sitoutuneita ja hyviä työntekijöitä.

Jostain syystä hoivavastuussa olevat työntekijät eivät näe omaa arvoaan työntekijöinä. Edelleen on kuitenkin suuria puutteita siinä, ettei tiedetä miten erilaiset yritykset tukevat omia hoivavastuussa olevia työntekijöitään. Johtajat ovat tärkeässä roolissa, koska he joko mahdollistavat tai estävät organisaatioiden perheystävällistä kulttuuria.

Työelämässä on virallisia joustoja hoivatilanteiden varalle, mutta jostain syystä näitä joustoja ei käytetä. Osittain taustalla ovat asenteet. Lähijohtajien sekä kollegoiden tuki on keskeinen edellytys sille, että tarjolla olevia tukimuotoja käytetään. Avoimuus hoivavastuista auttaa työntekijöitä jaksamaan ja samalla parantaa myös organisaation työkulttuuria ja hyvinvointia kaikkien parhaaksi.

Kirjoittajat:

Andrea Lorenz-Wende toimii suunnittelijana Omaishoitajaliiton työikäisille omaisiaan auttaville suunnatussa Rahkeet riittämään -hankkeessa.

Marjo Ring toimii Mielen hyvinvoinnin asiantuntijana Omaishoitajaliitossa.