Kehysriihi on koetellut hallitpuolueiden välejä. Joutuvatko kunnat maksamaan hallitussovun? kysyi Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen sunnuntaina Twitterissä pöydällä olleisiin kuntatalouteen kohdistuviin leikkauksiin viitaten. Kuva: Jussi Toivanen / Valtioneuvoston kanslia.

Hallituksen niin sanottu puoliväliriihi jatkuu torstaina jo jo yhdeksättä päivää.

Keskiviikkona yhteisymmäryksestään isoissa kysymyksissä kertonut hallitus palasi torstaina neuvotteluihin klo 11.30.  Pääministeri Sanna Marin, sd., sanoi torstaina illansuussa eduskunnan kyselytunnnilla, että neuvottelut jatkuvat klo 17.30.

-Toivottavasti saamme tämän kokonaisuuden tänään päätökseen, Marin sanoi.

Myös valtiovarainministeri Matti Vanhanen, kesk., viittasi kyselytunnilla myöhemmin torstaina kerrottaviin tarkempiin tuloksiin kehysneuvotteluista.

Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)

Alun perin kaksipäiväiseksi tarkoitetussa riihessä ehdittiin ajautua vakavaan hallituskriisiin, ennen kuin ”viisikko” eli hallituspuolueiden johto ilmestyi keskiviikkona pääministerin virka-asunnon edustalle kertomaan, että sopu riihen ”isoista palikoista” on saavutettu.

Pääministeri Sanna Marin ilmoitti hallituksen löytäneen sovun kehysriihessä – ”Kaikki ovat joustaneet”

 

Pääministeri Sanna Marin, sd., katkaisi neuvottelut perjantaina neuvotteluosapuolien voimakkaiden näkemyserojen vuoksi. Neuvottelut valtion ensi vuoden tulo- ja menoarvion kehyksistä ja lähivuosien julkisen talouden suunnitelmasta jatkuivat viikonloppuna ja vielä tiistaina keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko myönsi olevansa epävarma hallituksen jatkomahdollisuuksista.

Keskiviikkoaamuna Saarikon näkymys oli muuttunut ja puoliltapäivin hallitus kertoi sovusta.

Helsingin Sanomat uutisoi sunnuntaina, että neuvotteluissa on ollut esillä linjaus siitä, että kuntien valtionosuuksia ei korotettaisi suunnitellusti.

Riihessä on ollut pöydällä esitys, joka heikentäisi kuntataloutta sadoilla miljoonilla euroilla.

Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio arvioi Twitterissä sunnuntai-iltana, että pöydällä on ”kuntalaisten kannalta todella isoja asioita”.

Jos leikkaus olisi yhteensä 500 miljoonaa euroa, se tarkoittaisi palvelujen järjestämiseen 91 euron vähennystä jokaista kuntalaista kohden, Punakallio arvioi.

– Leikkaus kohdistuisi voimakkaimmin pieniin kuntiin, joiden rahoituksesta lähtisi 300 euroa per asukas tai enemmän. Tämä on huomattavasti enemmän kuin, mikä on sote-muutoksen rahoitussiirron suurin sallittu taloudellinen vaikutus yhteen kuntaan, Punakallio twiittasi viitaten sote-uudistuksen kustannusvaikutusarvioon.

Kuntien saama taloudellinen tuki nosti monessa kunnassa vuoden 2020 tuloksen yllättäen plussalle, ja tämä herätti kehysriihtä edeltäneinä viikkoina runsaasti huomiota valtakunnallisesti.

Minna Punakallio kertoi kehysriihen alkaessa Kuntalehdelle huomanneensa, että osa päättäjistä on närkästyneitä kuntien saamista koronatuista. Punakallion mielestä riski kohdistaa leikkauksia kuntatalouteen on suuri valtion nykyisessä velkaantumisen tahdissa.

– Vaikka valtiovarainministeriössä puhuttaisiin kuinka kasvua ja työllisyyttä parantavista toimista, tilanne huolestuttaa. Tietysti toivon, että muita keinoja löytyisi. Työllisyys ei parane esimerkiksi kuntien valtionosuuksia leikkaamalla, päinvastoin, Punakallio sanoi ennen riihtä.

Myös Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen ilmaisi huolensa riihessä pöydällä olleista valtionosuuksien leikkauksesta.

– Joutuvatko kunnat maksamaan hallitussovun? Karhunen twiittasi viitaten neuvotteluiden pitkittymisen taustalla muhivaan hallituskriisiin.

Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina muistutti mahdollisen valtionosuusleikkauksen vaarantavan kuntien ja valtion välisen luottamuksen. Reina kirjoitti kehysriihen alla blogissaan, että kuntavaalien siirto kehysriihen jälkeen pidettäviksi nosti ”entistäkin läpinäkyvämmin esille myös Marinin hallituksen kuntapolitiikan uskottavuuden ja kunnille jo hallitusohjelmassa annettujen sitoumusten pitävyyden”.

– Niihin kuuluu muun muassa, että ”kuntien tehtävät rahoitetaan kestävästi kuntien omilla verotuloilla sekä oikeudenmukaisella ja riittävällä valtion tuella” ja että ”väliaikaiset valtionosuusleikkaukset kunnille päättyvät vuonna 2020”, Reina kirjoitti.

Kehysriihestä tihkuneet tiedot mahdollisesta satojen miljoonien valtionosuusleikkauksesta saivatkin Reinan kysymään, pidetäänkö hallitusohjelman kirjauksista ja lakisääteisten velvoitteiden rahoittamisesta kunnille kiinni.

Juttua muokattu 29.4. Klo 16.45 lisätty alkuun Sanna Marinin kommentti. Klo 8.15: Lisätty jutun alkuun päivitetty tilanne kehysriihessä ja jutun loppuun Timo Reinan kommentit.

Aiheesta aiemmin:

Hallituksen kehysriihi alkaa: Käydäänkö kuntien kukkarolla vai lykätäänkö vaalikeväänä päätöksiä?

Avainsanat
kehysriihi kuntatalous valtionosuudet
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. ”Poikaseni, kunpa tietäisit, miten vähällä järjellä tätä maailmaa hallitaan”.
    Näin Ruotsin valtakunnankansleri Axel Oxenstierna (1583–1654) rohkaisi poikaansa, joka edusti maataan kolmikymmenvuotisen sodan rauhanneuvotteluissa kokeneiden diplomaattien seurassa ja epäili omia kykyjään.
    Uskomatonta, mutta totta: Oxenstiernan sanat pätevät täysin myös tänään.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

Luitko jo?