Pääkirjoitus: Stadi vastaan lande?

Kuntalehden 3/2022 pääkirjoitus

Televisiossa pyörii tietokilpailusarja Stadi vs. lande, jossa Helsingissä ja maaseudulla asuvat kisaavat Suomen herruudesta. Stadilaiset yrittävät arvata, mistä maalaisherkut on tehty ja landelaiset yrittävät keksiä, millä nimellä Heikinkatu Helsingissä nykyään tunnetaan.

Kyseessä on toki stereotypioilla leikkivä sarja, mutta se tarjoaa aasinsillan korona-aikana uudelleen virinneelle keskustelulle kaupungistumisen ja maaseutuistumisen suhteesta.

Kaupungistuminen on jatkunut Suomessa voimakkaana viime vuosikymmenet aina pandemiaan saakka. Korona pysäytti paitsi koko yhteiskunnan myös monin paikoin muuttovirran kaupunkikeskuksiin. MDI-konsulttiyhtiön Tilastokeskuksen ennakkotiedoista keräämän tilaston mukaan väestönlisäys suhteessa väkilukuun oli viime vuonna suurinta Tuusulassa, Kaarinassa, Sipoossa, Pyhännällä ja Inarissa.

Esiin nousi jälleen tuttu käsite, Nurmijärvi-ilmiö.

Edellisen kerran yhteiskuntarakenteen muutos oli puheenaiheena vuosituhannen vaihteessa, kun nuoret perheet muuttivat esimerkiksi Sipooseen, Kirkkonummelle ja Nurmijärvelle edullisempien asumiskustannusten perässä. Kasvavat perheet saivat helsinkiläisen kaksion hinnalla omakotitalon pihoineen.

Alkuperäisen Nurmijärvi-ilmiön vuosina 2000–2004 Helsinki oli muuttotappiokunta. Mutta sitten arvot ja asenteet muuttuivat, eivätkä nuoret perheet enää halunneetkaan omakotitalotonttia vaan palveluita ja elämyksiä.

          *          *          *

Kaupungistuminen on megatrendi, joka tuskin pysähtyy koronaan. Mutta pandemia ja varsinkin kaksi vuotta jatkunut etätyöskentely tuovat yhteiskuntarakenteeseen uusia sävyjä.

Työssäkäyntialue ei enää ole sidoksissa taajamaan tai aluekeskukseen vaan bittiavaruuteen. Työpaikat ovat säilyneet, mutta työpisteet eivät. Perinteisten toimitilojen seinien tarvetta kyseenalaistetaan monissa yrityksissä ja kunnissa.

Vapaa-ajan asuntojen käyttöaste nousi etätyöskentelyn yhteydessä merkittävästi. Kesämökkikuntiin tuli lisää elämää myös varsinaisen kesäsesongin ulkopuolella.

Etätyöskentely on tullut jäädäkseen, ainakin osittain. Etätyösuositusten päättymisen jälkeen siirrytään monin paikoin hybridimalliin, jossa työviikko jakautuu läsnätyöhön ja etätyöskentelyyn. Töitä tehdään jatkossa kodin, työpaikan ja vapaa-ajan asunnon kolmiossa.

Niinpä kaupunkikeskustojen ja maaseudun vastakkainasettelulle ei leikkimielisten hupailujen lisäksi ole enää tilaa. Työskentelykolmio tarvitsee kaikkia osasia toimiakseen, ja samalla tämä kolmio tuo lisää elinvoimaa entistä laajemmalle alueelle.

Muuttoliikkeen suunta ja voimakkuus ovat juuri nyt kuumia puheenaiheita. Kuntalehden tässä numerossa käydäänkin laajasti läpi murroksen vaikutuksia ja tulevaisuutta.

Markku Vento, päätoimittaja