Kommentti: Kun valtio alkaa pistää valtionosuuksien takaisinperintää ulosottoon, moni asia on mennyt jo mönkään
Valtiovarainministeriö laskuttaa kuntia, joiden valtionosuuslaskelma näyttää miinusta. Pertunmaan rästissä ollut lasku meni ulosottoon. (Kuva: Ville Miettinen)
Tähän on tultu: valtio perii negatiivisia valtionosuuksia joiltakin kunnilta kovallakin kädellä. Pertunmaan kunnanjohtaja Leena Ruotsalainen sai ulosottomieheltä ikävän kirjeen, jossa valtio perii valtionosuuksia takaisin 4 000 eurolla.
Ruotsalaisen mukaan valtiovarainministeriö ei antanut ulosotosta mitään ennakkovaroitusta – vaikka Pertunmaa on käynyt keskusteluja ministeriön kanssa muuten säännöllisesti. Ulosottokirje tuli kunnanjohtajan pöydälle vasta eräpäivänä. Valtiovarainministeriön mukaan laskusta on lähetetty asianmukaiset muistutukset.
Kun valtio alkaa periä kunnilta valtionosuuksia ulosotolla, moni asia on mennyt jo ennen sitä mönkään.
Valtionosuudet ja niiden maksuperusteet ovat kunta-alan ikuisuusaihe ja kuuma peruna. Tällä hetkellä suurinta parranpärinää herättävät joitakin kuntia koskettavat erityisen rajut pudotukset valtionosuuksiin.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Vyyhti ei ole ihan yksinkertainen, mutta kiteytetysti monia kuntia tunnutaan rokotettavan nyt siksi, että niiden sote-kustannukset ovat nousseet rajusti vuosina 2021 ja 2022. Kun sote siirtyi hyvinvointialueille, myös kustannukset siirtyvät valtiolle.
Nyt valtionosuuksia sitten muokataan erityisellä sotea koskettavalla siirtolaskelmalla. Eli jos kustannukset ovat olleet kovat vuonna 2022, valtionosuuksien pudotus voi olla erityisen raju. Näin on käynyt muun muassa Kymenlaaksossa, jossa esimerkiksi Kouvolan valtionosuudet tippuvat vuodessa 21 miljoonaa euroa.
Valtion kannalta logiikka on varmasti selkeä: rahat annetaan sille, joka vastaa kustannuksista. Asia ei ole kuitenkaan ihan niin yksinkertainen.
Sote-kustannukset ovat voineet nousta kunnissa kahden viimeisen vuoden aikana monesta eri syystä.
Monessa kunnassa on varmasti ollut aito halu korjata soten valuvikoja muun muassa palkkaharmonisoinnin suhteen jo ennen Suomen suurinta hallinnollista uudistusta. Jos näistä toimista nyt rokotetaan kohtuuttomasti, se ei ainakaan lisää luottamusta kuntien ja valtion välillä.
Ehkä kaikkein huolestuttavin piirre valtionosuuskeskustelussa on nyt se, että kunnissa ei oikeasti tiedetä, mitä jatkossa tapahtuu. Hallitus on linjannut, että valtionosuusjärjestelmä pistetään remonttiin. Tämä on kuitenkin vuosien työ ja yksityiskohdista ei ole vielä tietoa. Monessa kunnassa ahdinko ja aito huoli lakisääteisistä tehtävistä selviytymisestä on käsillä jo nyt.
Monet kunnat ovat ottaneet yhteyttä sekä valtiovarainministeri Riikka Purraan (ps.) ja kuntaministeri Anna-Kaisa Ikoseen (kok.) ja vedonneet, että valtionosuuksia tarkasteltaisiin ja epäkohtia korjattaisiin jo tänä syksynä. Ainakaan toistaiseksi mitään akuutteja toimenpiteitä ei ole luvassa.
Kunnilla ja valtiolla on kohtalonyhteys. Kuntalaisten arkea tukevat ja helpottavat palvelut, esimerkiksi oppilashuolto, ovat asioita, jotka pitää pystyä hoitamaan yhteistyössä yli hallintorajojen. Siksi nyt pitäisi ennen kaikkea rakentaa keskinäistä luottamusta, ei murentaa sitä.
Kuntalaista eli kansalaista ei lopulta kiinnosta, kuka palvelun tuottaa, kunhan se vain tuotetaan järkevästi.
Tähän asti olen kuvitellut, että meillä on hyvän hallinnon takeet ja hyvä hallinto turvattu lainsäädännöllä. Ilmeisesti tällaista lakia ei enää ole,?
Hyvän hallinnon pitäisi olla jokaiselle kuuluva perusoikeus. Ilmeisesti kunnalla ei ole suhteessa valtionhallintoon tuota perusoikeutta. Vaikka lain mukaan hyvässä hallinnossa viranomaiset myös tekevät yhteistyötä keskenään ja tarpeen vaatiessa tukevat toisiaan?
Ei siltä näytä, niin törkeästi toimivat ministeriöt ministeriä kuntia kohtaan ja laiminlyövä asiaankuuluvaa vuoropuhelua ja neuvottelua. Aivan käsittämätöntä. Missä ne lainvalvojat ja tolkun ihmiset maan johdossa piilottelevat?